Tutkimuksessani tarkastelen sota-ajan tuomaa yhteiskunnallista muutosta sekä työluokan naisten osallistumista sisällissotaan Tyyne Leivo-Larssonin näkökulmasta. Leivo-Larsson tunnetaan yleisesti hänen menestyksekkään poliittisen uran kautta. Hän oli naisasianainen, joka lukuisten luottamustoimien lisäksi toimi uransa aikana muun muassa sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustajana sekä useampaan kertaan sosiaaliministerinä. Vuonna 1958 hänet nimitettiin ensimmäiseksi suomalaiseksi naispuoliseksi suurlähettilääksi. Leivo-Larssonista on tehty paljon tutkimusta hänen poliittista uraansa sekä aikuiselämää koskien, mutta nuoruusvuodet, joihin ajoittuu muun muassa Suomen sisällissota, ovat jääneet vähemmälle tarkastelulle.

Tutkimukseni keskiössä ovat Leivo-Larssonin nuoruusvuodet, aika ennen hänen varsinaista poliittista uraansa. Painotan tutkimuksessani hänen näkökulmaansa sekä kokemuksiaan, tuoden ne kuitenkin osaksi laajempaa kokonaiskuvaa. Leivo-Larssonin isä sekä veli osallistuivat sisällissotaan punakaartissa, minkä lisäksi osan lähteiden mukaan myös Leivo-Larsson olisi itse teini-ikäisenä osallistunut sisällissotaan punakaartin mukana. Hänestä löytyy kuitenkin keskenään hyvin ristiriitaisia lähteitä koskien sisällissodan aikaisia tapahtumia. Toisten mukaan hän osallistui sotaan punakaartin mukana ja toiset lähteet taas sivuuttavat sisällissodan ajanjakson kokonaan, keskittyen tarkastelemaan Leivo-Larssonin alkavaa urakehitystä.

Tutkimukseni kautta vastaan kahteen pääkysymykseen. Tarkoitukseni on selvittää, oliko Leivo-Larsson todella mukana sisällissodassa. Tarkastellen näin ollen, muun muassa missä ja miten hän mahdollisesti toimi osana punaisten joukkoja sekä millä motiiveilla hän ryhtyi mukaan kaartitoimintaan. Sotaan osallistumisen lisäksi selvitän hänen näkökulmansa kautta, miten sisällissodan aikainen toiminta vaikutti naisten asemaan sodan loputtua. Miten punaisen puolen naiset pääsivät esimerkiksi takaisin osaksi yhteiskuntaa?

Leivo-Larssonin kokemusten kautta on mahdollista hahmottamaan niitä syitä, joiden vuoksi nuoret tytöt lähtivät mukaan sotatoimiin ja miten sodassa toimiminen lopulta vaikutti heihin. Tutkimus syventää käsitystä nuorten naisten kokemista haasteista osana 1900-luvun alun Suomea ja tuo esiin yleisesti hyväksyttyjä normeja. Tutkimus syventää kokonaisuudessaan käsitystä Leivo-Larssonin nuoruusvuosista sekä nuorten naisten kokemuksista Suomen sisällissodasta.

Lisäksi vaikka sisällissota oli ajallisesti hyvin pieni osa Leivo-Larssonin elämää, aikajakson kautta on kuitenkin mahdollista hahmottaa tarkemmin taustoja hänen myöhemmälle toiminnalleen sekä ajatusmalleilleen. Sota vaikutti hyvin pitkäkantoisesti osana yhteiskuntaa ja yleisiä asenteita. Vaikka pahin kansan kahtiajako hälvenikin melko nopeasti sodan loputtua, negatiiviset asenteet, ennakkoluulot sekä muuttunut arki vaikeuttivat työväenluokan elämää pitkään.