Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee kotitöihin, kodin metatöihin sekä lastenhoitoon ja vanhemmuuteen liittyvää työnjakoa vanhempainvapaita jakaneissa perheissä. Tutkimus pyrkii selvittämään haastattelujen avulla, millainen työnjako muodostuu niissä perheissä, joissa myös isä on käyttänyt vanhempainvapaita. Lisäksi tutkimus tarkastelee sitä, millaisia perusteita vanhemmat antavat työnjaolle.

Tutkielman aineisto koostuu kuudesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka on toteutettu keväällä 2019. Haastatelluista kolme identifioituu äidiksi ja kolme isäksi. Kaikki haastatellut olivat jakaneet vanhempain- ja perhevapaita niin, että perheen isä on ollut kotona 4-12 kuukautta. Haastatteluaineisto on analysoitu teoriaohjautuvan sisällönanalyysin avulla.

Analyysin perusteella kävi ilmi, että näkyvien kotitöiden osalta perheiden isien työpanos on huomattavan suuri. Eri työtehtävät jakautuvat joiltakin osin sukupuolittuneesti. Lastenhoito ja vanhemmuus jakautuivat perheissä osallistuvan isyyden ja jaetun vanhemmuuden ideaalien mukaisesti tasaisesti. Näkyvistä kotitöistä ja lastenhoidosta poiketen kodin metatyöt jakautuivat osassa perheitä hyvin epätasaisesti. Tulokset antavat viitteitä siitä, että kokonaistyönjako on kuitenkin tasaisempi kuin niissä perheissä, joissa tukeudutaan suomalaisessa kulttuurissa vallitsevaan sukupuolinormatiiviseen käsitykseen heteroydinperheen työnjaosta

Kodin metatyöt on jaettu tutkimuksessa uudella tavalla kahteen osaan. Ensimmäinen osa on jatkuva kodin metatöiden prosessi, johon kuuluu organisointia, kokonaisvastuunkantoa, aikatauluttamista ja huolehtimista. Toinen kodin metatöiden osa on yksittäiseen asiaan liittyvä kodin metatöiden projekti. Projekti, kuten vaikkapa lapsen uuden harrastuksen aloittaminen tai uusien talvikenkien ostaminen sisältää huomattavan paljon näkymätöntä metatyötä. Projektin voi jakaa osiin, jotka ovat Tarpeen ennakointi tai havaitseminen, Suunnittelu, Aloite keskusteluun, Keskustelu ja päätöksenteko, Konkreettinen toteuttaminen ja viimeisenä Seuranta ja muistuttelu.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että työnjakoa perusteltiin monilla eri tavoin. Äitien ja isien työnjakoa koskevat perustelut jakautuivat neljään ryhmään. Nämä ryhmät olivat Ajalliset resurssit, työn luonne ja terveydelliset syyt, Yksilölliset tekijät, Sosialisaatio ja Tietoinen toisin toistaminen. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat toimivat refleksiivisesti tasa-arvon kehyksessä ja arvioivat jatkuvasti omaa toimintaansa ja sen tasa-arvoisuutta. Niissä tilanteissa, joissa tasa-arvo ei toteudukaan, vanhemmat antavat perusteluja epätasaiselle työnjaolle tai pehmentävät sanomaansa esimerkiksi huumorin keinoin.

Tämän tutkimuksen keskeinen tutkimustulos on se, että jaetun vanhemmuuden ideaali ei täysin yllä kodin metatöihin. Vanhempien reflektiivinen toiminta ei kohdistu yhtä vahvasti kodin metatöiden alueelle samaan tapaan kuin näkyvien kotitöiden ja lastenhoidon kohdalla. Kodin metatyöt jakautuvat monissa perheissä epätasaisesti, ja niihin liittyy useita hankalia tunteita, kuten turhautumista ja häpeää. Sukupuolittuminen kuormittaa ja häiritsee erityisesti äitejä. Epätasaista jakoa perustellaan vanhempien luonteilla, jolloin työnjako näyttäytyy ”järkevänä” tai ”luonnollisena”

Tutkimalla työnjakoa haastattelumenetelmällä, eli keskustelemalla äitien ja isien kanssa, on mahdollista tehdä näkyväksi niitä prosesseja, joissa metatyön tekeminen omaksutaan. Tämä tutkielma tuo näkyväksi sen, että metatöiden tekeminen ei ole sisäsyntyistä tai sukupuolisidonnaista. Kodin metatöiden tekeminen on mahdollista oppia tekemällä ja toistojen kautta, jonka seurauksena metatöiden tekeminen alkaa tuntua luontevalta ja jää rutiiniksi. Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että vanhempien välinen tasa-arvoinen työnjako vaatii sekä äidin halua ja kykyä jakaa kodin metatyöt että isän toistojen kautta muodostuvaa kodin metatöiden opettelua ja osaamista.