Tutkin klovneriaa autoetnografisella otteella erityisesti arjen vuorovaikutustilanteissa. Taustateoriana käytän Erwing Goffmanin vuorovaikutuksen sosiologian käsitteistä ja tutkimus pohjaa etnometodologiseen ajatteluun. Klovneriaa on tutkittu aiemmin antropologian puolella rituaaliklovnerian muodossa. Barnaby King ja Richard Talbot ovat soveltaneet klovneriaa etnografisessa tutkimuksessa artikkelissa Clown as an ethnographer, Myös tässä tutkimuksessa seikkailee ja kommentoi Ruuti-klovni, joka on ollut klovnihahmoni jo lähes kymmenen vuoden ajan.

Tutkimuskysymykseni ovat: Miten klovni vaikuttaa arkiseen sosiaalisen vuorovaikutusjärjestykseen? Minkälaisia tunteita nämä arjen vuorovaikutustilanteiden rikkomiset aiheuttavat klovneissa ja ihmisissä, joita he kohtaavat? Ja miten klovnerian tekeminen muuttaa itsensä esittämistä arjessa? Analysoin aineistoa laadullisella sisällönanalyysillä ja kategorisoin aineiston tutkimuskysymyksiäni mukaillen; klovneria vuorovaikutusjärjestystä muuttavana elementtinä, klovneria ja sisäiset tunteet sekä klovneria itsensä esittämisenä arjessa. Aineisto on kerätty kokemuksistani klovneriasta erilaisissa julkisissa - ja yksityisissä tiloissa, sekä Mahdollisuuksien Tilan klovniyhteisön tapaamisista kesältä 2021- kesälle 2022. Lisäksi tein yhden lyhyen nettikyselyn klovneriaa harjoittaville ihmisille ja haastattelin yhtä klovneriaa arjessaan ja työssään soveltavaa henkilöä. Taustoitan tutkimukseni esittelemällä klovnin erilaisia puolia ja siihen liittyvän tutkimuksen historiaa.

Aineistostani nousee esiin klovnerian kasvojen esittämisestä vapauttava vaikutus. Ihminen vapautuu jossain määrin oman persoonansa roolista ja kasvoista, kun laittaa punaisen nenän päähän ja ottaa tilalle klovnin kasvot. Klovnerialla on, sen vapauttavasta luonteesta riippumatta, myös omat rajansa, jotka tulevat näkyviksi klovnerian harjoittamisen kautta. Klovnin lapsenkaltaisen ihmettelevän luonteen ja autenttisen hölmöyden kautta, voi olla helpompi tunnistaa omia tunteitaan. Rehellisen tunneilmaisun kautta myös vuorovaikutusjärjestyksen (Goffman) palauttaminen on mahdollista. Eli klovneria voi toimia myös vuorovaikutustilanteita ja niihin liittyviä haasteita eheyttävänä ja purkavana toimintana. Akateemisessa kontekstissa kuvailen klovneriaa ei tietämisen -tilana, joka vertautuu Theodor Adornon klovnin harjoittamisen tärkeyteen ei-identiteetin ymmärtämiseksi. Klovneria voi näin olla myös tärkeä työkalu tieteellisessä työssä. Ei tietämisen -tila tarkoittaa ihmettelevää, klovnimaista mielentilaa, joka ei ole niin mentaalinen, vaan enemmin tunteva, intuitiivinen, impulsiivinen ja auki improvisaatiolle vuorovaikutustilanteissa. Klovnerian harjoittaminen auttaa ihmistä käsittelemään yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa todellisuudessa ilmeneviä haastavia tilanteita ja edistää siten ihmisen hyvinvointia.