Kiina esitteli vuonna 2018 ensimmäisen arktisen alueen strategiansa, jossa se ilmaisee kiinnostuksensa Pohjoisella jäämerellä sijaitsevaan Koillisväylän merireittiin. Koillisväylä on ylivoimaisesti lyhin merireitti Euroopan ja Aasian välillä, ja arktisten napajäätiköiden sulaessa vuosittaiset purjehduskuukaudet väylällä lisääntyvät. Koillisväylä kulkee suurimmaksi osaksi Venäjän aluevesillä ja sen hyödyntämiseen Euroopan ja Kiinan välisessä meriliikenteessä liittyy geopoliittisia ongelmia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkuvuodesta 2022 on kiristänyt länsimaiden ja Venäjän välit äärimmilleen. Hyökkäyksen jälkeen länsimaissa on yhä enemmän alettu kyseenalaistamaan keskinäisriippuvuutta autoritääristen maiden kanssa ja on puhuttu jopa deglobalisaatiosta. Kiina on noussut haastamaan USA:n yksinapaisen maailmanjärjestyksen, ja varsinkin Taiwanin kysymys aiheuttaa jännitteitä maiden välillä. Kriisin puhkeamisella Etelä-Kiinanmerellä saattaa olla merkittäviä vaikutuksia myös Euroopan ja Kiinan väliseen kaupankäyntiin ja siinä käytettäviin reitteihin. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää, kuinka geopoliittiset tekijät heijastuvat Koillisväylän kaupalliseen hyödyntämiseen 2030-luvulle tultaessa.

Tutkielman kirjallisuuskatsaus on luotu monipuolista tieteellistä kirjallisuutta, Kiinan hallinnon julkisia strategia-asiakirjoja sekä ajankohtaisia uutisartikkeleita hyväksi käyttäen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja se on toteutettu haastattelemalla kansainvälisen politiikan asiantuntijoita. Haastatteluista on tulevaisuustaulukkomenetelmän avulla luotu mahdollisimman joustavia, kuvailevia ja laaja-alaisia skenaarioita, jotka ajoittuvat 2030-luvun alkuun. Tulevaisuuden täydellinen ennustaminen on mahdotonta, joten tutkielmassa esiteltäviin skenaarioihin tulee suhtautua enemmänkin apuvälineinä Koillisväylän kaupallista tulevaisuutta analysoitaessa kuin ainoina mahdollisina vaihtoehtoina. Tutkielman johtopäätöksissä luon kirjallisuuskatsauksen ja skenaarioiden pohjalta yleisiä päätelmiä siitä, mitä taloudellisia, poliittisia tai teknisiä toimenpiteitä Koillisväylän merireitin kehittäminen vaatii, jotta sitä voitaisiin hyödyntää kaupallisesti 2030-luvulla.

Tutkimuksen keskeiset tulokset voi tiivistää kolmeen skenaarioon. Uuden kylmän sodan skenaariossa maailma on jakautunut kahteen blokkiin, joista toisen muodostavat demokraattiset maat USA:n johdolla ja toisen autoritääriset maat Kiinan johdolla. Suurvaltajännitteiden takia Kiina on kiinnostunut kehittämään Koillisväylästä varteenotettavaa vaihtoehtoa muille kansainvälisille merireiteille. Kriisiytyneen maailman järjestyksen skenaariossa Euroopan ja Kiinan välinen kauppa rajoittuu vain välttämättömiin tuotteisiin. Koillisväylästä muodostuu kuitenkin tärkein merireitti Kiinasta Eurooppaan, koska Malakansalmi ja Suezin kanava suljetaan kiinalaisilta aluksia. Kansainvälisen liennytyksen skenaariossa Taiwanin kysymykseen saadaan rauhanomainen ratkaisu ja Venäjän uusi hallinto vetäytyy Ukrainasta. Länsimaat ovat lähteneet varovasti investoimaan Koillisväylän meriliikenteen kehittämiseen. Kaikissa skenaarioissa Venäjän ja Kiinan geostrateginen kumppanuus tiivistyy, ja Kiina investoi valtavia summia Koillisväylän varrella oleviin energiaprojekteihin sekä satamiin.

Purjehduskuukaudet Koillisväylällä lisääntyvät vuoteen 2030 mennessä arktisen jääpeitteen sulaessa. Väylää tullaan erittäin todennäköisesti käyttämään Venäjän ja Kiinan välisissä energiatoimituksissa, ja tutkimuksessa esiin nousseet kolme skenaarioita koskevatkin pääasiassa sitä, kuinka laajamittaista Euroopan ja Kiinan välistä kauppaa väylällä käydään. Koillisväylä tarvitsee paljon infrastruktuuritoimenpiteitä ja -investointeja, jotta sitä voisi käyttää rahdinkuljetukseen. Alueella tulisi olla riittävä määrä satamia ja jäänmurtajia, jotka pystyvät palvelemaan suuria rahtialuksia. Koillisväylän navigointi- ja viestintäjärjestelmien tulee olla kunnossa. Väylällä tarvitaan kattavia tiedonkeruu- ja ennustuspalveluita, jotka auttavat laivaliikenteen suunnittelussa ja turvallisuuden varmistamisessa. Koillisväylän kehittäminen vaatii monipuolista yhteistyötä eri maiden ja sidosryhmien välillä. Kansainväliset yhteistyöjärjestöt, kuten Arktinen neuvosto ja Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO), voivat edistää yhteistyötä ja luoda puitteita Koillisväylän kaupalliselle hyödyntämiselle. Kuitenkin suurvaltojen lisätessä sotilaallista läsnäoloaan arktisella alueella, on odotettavissa, että häiriöt Koillisväylän siviililiikenteessä kasvavat.