Julkisessa keskustelussa on pitkään tuotu esiin varhaiskasvatusalalla vallitsevaa hälyttävän huonoa tilannetta, joka osaltaan liittyy pätevän henkilöstön riittämättömyyteen tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuksen parissa työskentelee kuitenkin työhönsä sitoutuneita ammattilaisia. Tämä tutkimus kohdennettiin varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvoinnin taustalla vaikuttaviin tekijöihin.

Tutkimuksen tarkoitus on antaa tietoa keinoista, joita varhaiskasvatuksen opettajat pitävät onnistuneina työhyvinvointinsa ylläpitämisen ja alan pitovoiman näkökulmasta. Opettajilta itseltään tulevien ratkaisujen ja keinojen työhyvinvoinnillisten tekijöiden tunnistaminen voikin osaltaan edistää koko varhaiskasvatusalan kehitystä valoisampaan suuntaan yhteiskunnassamme. Tutkimus on laadullinen ja aineisto kerättiin elämysmenetelmällä alalla työskenteleviltä varhaiskasvatuksen opettajilta sähköisellä Forms-lomakkeella. Vastaajat osallistuivat tutkimukseen facebookissa välitetyn linkin kautta. Aineiston analyysissä on hyödynnetty sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen aineistosta löytyi teemoittelun yhteydessä jännitteisiä teemapareja, jotka kehyskertomusten varioinnin vaikutuksesta joko kasvattavat tai vähentävät opettajan työhyvinvoinnin kokemusta. Analyysivaiheessa luokitellaan lisäksi esille nousseet työhyvinvoinnin voimavara- ja vaatimustekijät työn fyysisiin-, psykologisiin-, sosiaalisiin ja organisatorisiin piirteisiin. Tuloksista voidaan päätellä, että varhaiskasvatuksen opettajilla on paljon henkilökohtaisia keinoja ylläpitää työhyvinvointiaan, joista merkittävimpänä korostui itsensä johtamisen taidot. Opettajien työhyvinvointia voidaan lisäksi tukea onnistuneella tiimityöllä, työilmapiirillä, johtajan tuella, kiireettömyydellä sekä arkeen kohdennetuilla resursseilla. Tutkimus osoittaa, että varhaiskasvatuksen opettajat ovat työhönsä sitoutuneita ja motivoituneita myös tulevaisuudessa. Opettajat kuitenkin tuovat esiin tarpeen tulla kuulluksi ja haluavat mukaan yhteisönsä arjen suunnitteluun. Arjen rakenteet tulee suunnitella toimiviksi siten, että lain osoittama varhaiskasvatuksen opettajille kuuluva suunnitteluaika toteutuu tarkoituksen mukaisesti. Lisäksi tiimin ja koko työyhteisön keskustelun tulee olla säännöllistä, jotta pedagoginen työ varhaiskasvatuksen arjessa on mahdollista toteuttaa laadukkaasti.

Alan tulevaisuuden näkökulmasta jatkotutkimuksissa tulisi keskittyä miettimään johtajuusrakenteita ja kehittää niitä toimivammiksi siten, että varhaiskasvatuksen opettajien pedagoginen työ mahdollistuu tarkoituksen mukaisesti. Lisäksi varhaiskasvatuksen opettajien itsensä johtamisen taito olisi aiheena mielenkiintoinen.