Terveyshuolestuneisuudella tarkoitetaan pysyväisluonteista taipumusta seurata ja tulkita kehontuntemuksia negatiivisesti. Yhtenäistä ja yksiselitteistä psykologista määritelmää ei ole esitetty. Terveyshuolestuneisuutta on tutkittu pääasiassa kliinisissä aineistoissa, väestötutkimustietoa on vähän.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko terveyshuolestuneisuus erotettavissa lähisukuisista psykologisista ilmiöistä omaksi sisältöalueekseen. Toisena tehtävänä oli tutkia alun perin kliinisiin tarkoituksiin kehitetyn Illness Attitude Scale (IAS)-kyselyasteikon psykometrisia ominai-suuksia ja arvioida sen soveltuvutta väestötutkimuksiin sekä terveysneuvonta- ja ohjantatyöhön. IAS-asteikkoa lyhennettiin ja osioiden sanamuotoa muokattiin tätä tutkimusta varten.

Tutkimusaineisto on kerätty 1996 UKK-instituutissa 51 -­ 53 ­ vuotiaita edustavassa otoksessa (n = 596) kahden postikysekyn paneelitutkimuksessa. Lopulliseen tutkimusaineistoon valittiin kyselyihin hyväksyttävästi vastanneet (n = 374, 62 %). He eivät poikenneet vastaavanikäisistä sosiaalisen taustansa, itse arvioidun terveydentilansa eivätkä toimintakykynsä perusteella. Aineiston analyyseissa käytettiin mm. ääriryhmävertailuja ja pääkomponenttianalyyseja.

Muokattu IAS-asteikko osoittautui moniaineksiseksi, mutta selkeitä osadimensioita ei erottunut eikä asteikkoa voitu lyhentää sisältöä kaventamatta. Asteikon kokonaissummapistemäärä kuvasi parhaiten terveyshuolestuneisuutta. IAS-pistemäärä erotteli terveydestään eniten huolestuneet vähiten huolestuneista terveys- ja toimintakykymuuttujissa sekä psyykkisten voimavarojen ja psyykkisen hyvinvoinnin muuttujissa. Ääriryhmäero oli naisilla miehiä selvempi terveys- ja toimintakykymuuttujissa ja miehillä taas psyykkisissä muuttujissa. Terveyshuolestuneisuus osoittautui omaksi sisältöalueekseen, jota eivät selittäneet psyykkiset voimavarat tai psyykkinen kuormittuneisuus eivätkä sosiaaliset taustatekijät tai terveydentila ja toimintakyky. Naisten terveyshuolestuneisuus oli miehiä moniulotteisempaa ja heillä vahvempaan huolestuneisuuteen liittyi runsaampi terveyspalvelujen käyttö.

Muokattu IAS-asteikko soveltuu terveyshuolestuneisuuden ääriryhmien erottelemiseen ja terveyshuolestuneisuuden vaikutuksen huomioimiseen väestötutkimuksissa sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa ja neuvonnassa noin 50-vuotiailla. Muiden ikäryhmien osalta tarvitaan jatkotutkimuksia.

Hakusanat. Terveyshuolestuneisuus, IAS-asteikko, terveyspalvelujen käyttö