Tehohoidolla pyritään vakauttamaan kriittisesti sairaan potilaan peruselintoiminnot, jotta vältytään kuoleman vaaralta. Tehohoidon jälkeistä potilaan seurantaa vuodeosastolla tekee outreach-ryhmä, jonka tehtävänä on parantaa potilaan siirtämistä teho-osastolle tarpeeksi ajoissa, tukea teho-osastolta vuodeosastolle siirretyn potilaan toipumista ja jakaa tehohoidon osaamista yli oppialojen.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) outreach-toimintaa on tehty satunnaisesti lääkärin määräyksestä ennen vuotta 2008, jolloin se siirtyi osaksi Tays:n elvytysryhmän Medical Emergency Team (MET) -toimintaa. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoite on tutkia, miten maailmalla tehdään outreach-toimintaa. Tutkimuskysymykseen vastasivat parhaiten kuusi alkuperäistutkimusta, joista neljä oli tehty Iso-Britanniassa, yksi Uudessa-Seelannissa ja yksi Australiassa.

Näiden tutkimusten perusteella outreach-toimintaa tekevät yleensä kokeneet hoitajat, joilla on mahdollisuus konsultoida tehohoidon erikoislääkäriä. Outreach-käynnit aloitetaan usein automaattisesti, kun potilas siirtyy teho-osastolta vuodeosastolle tai potilaan voinnin arvioimiseksi kehitellyt pisteytysmallit ylittävät tietyn pisterajan. Outreach-ryhmän päätehtäviä ovat potilaan tilan arvioiminen ja hoidon tehostaminen. Lisäksi outreach-ryhmät konsultoivat, kouluttavat ja auttavat harvoin eteen tulevissa toimenpiteissä.

Tutkimuksissa ei löytynyt tietoa outreach-toiminnan optimaalisesta kestosta tai aloittamis- ja lopettamiskriteereistä. Toiminnalla havaittiin positiivisia vaikutuksia kaikissa tutkimuksissa. Potilaat mm. selvisivät kotiutukseen saakka paremmin, kuolleisuus väheni ja suunnittelemattomien teho-osastolle siirtojen määrä väheni. Tämä kannustaa tutkimaan outreach-toimintaa lisää ja etsimään vastauksia nyt avoimeksi jääviin kysymyksiin.

Asiasanat:peruselintoimintojen häiriö, hoidon tehostaminen, teho-osasto, MET-toiminta