Tutkielmassa käsitellään sitä, miten huono-osaisuus on vaikuttanut koulutusvalintaan PROFIT -ryhmän nuorilla aikuisilla Porissa. Ongelma jakaantuu useampiin alakysymyksiin, joita ovat koulutuksen periytyminen ja lapsuuden kodissa koulutukseen mahdollisesti vaikuttaneet asiat, kuten taloudellinen tilanne, kodin ilmapiiri ja sieltä saatu kannustus. Lisäksi tarkastellaan ja elinympäristön merkitystä koulutusvalintoihin. Elinympäristön huomiointi on relevanttia ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin tutkittavien ryhmä sijoittuu kaupunkiin, jolla on vankat työväenluokkaiset perinteet. Toiseksi perheen lisäksi sen ulkopuolisilla tekijöillä, kuten kaveripiirillä, voi olla vaikutusta nuoren koulutuskäyttäytymiseen.

Kirjallisuus katsauksen jälkeen tarkastellaan, kuinka koulutus on periytynyt hankkeeseen osallistuneiden keskuudessa. Vaikuttaako vanhempien koulutus lapsen koulutuskäyttäytymiseen? Tutkielmassa käydään läpi survey-aineistoa porilaisista nuorista, josta käy ilmi heidän vanhempiensa koulutustaso sekä heidän oma koulutusvalinta. Vanhempien korkealla koulutuksella ei havaittu merkitystä lapsen korkeampaan koulutukseen ryhmässä. Etenkin lapsuuden perheen taloudellinen tilanne ja lisäksi isän työttömyys olivat sen sijaan merkittäviä tekijöitä. Miehet olivat naisia useammin korkeasti koulutettuja, vaikka lukion suorittaneista usemmat olivat naisia. Tulokset ammatillisten oppilaitosten suosiosta antoivat viitteitä Porin teolliseen traditioon.

Tämän jälkeen tutkitaan laadullisella aineistolla, millä tavalla lapsuudessa koettu huono-osaisuus on vaikuttanut ryhmän koulutusvalintoihin. Survey-aineistosta olisi saanut ainoastaan poikkileikkauksia, jotka ennemminkin kertovat miten asiat ovat kuin selittäisivät, mistä asiat johtuvat. Projektin teemahaastattelujen henkilöt olivat perheistä, joissa vanhemmilla oli mm. matala koulutustaso ja taloudellisia ongelmia. Huomio kiinnittyy erityisesti kodin ilmapiiriin ja elinympäristöön. Kodin ilmapiirillä ja kannustuksella koulunkäyntiin oli yhteys haastateltavien koulutustasoon. Siihen vaikutti myös ammattitaitoinen auttaminen ja avun puuttuminen. Lapsuuden perheen lisäksi kaveripiirillä oli paikoin positiivisia sekä negatiivisia vaikutuksia. Porilainen työväenluokkainen perinne näkyi teemahaastatteluista. Se oli lähtöisin ennemminkin lapsuuden perheestä kuin kaveripiiristä.

Tutkimusongelma ei ollut ratkaistavissa pelkällä määrällisellä tai laadullisella aineistolla eikä menetelmällä. Menetelmätriangulaatio sopii tämän tapaiseen tarkasteluun. Kuinka eri huono-osaisuuden tyypit ovat kytkeytyneet koulutukselliseen huono-osaisuuteen? Tässä on siis käytetty laadullisia ja määrällisiä metodeja toistensa tukena, jotta saataisiin tietoa päällimmäiseen tutkimuskysymykseen. Koulutuksellisen huono-osaisuuden kvantitatiiviset dimensiot pohjautuvat isän ja äidin koulutuksen periytymiseen lapselle, sukupuolen, isän työttömyyden sekä lapsuuden perheen taloudellisen tilanteen merkitykselle. Kodin ilmapiiri, elinympäristö yms. rakentuu taas enimmäkseen kvalitatiivisen lähestymistavan avulla.

Avainsanat: koulutus, huono-osaisuus, periytyminen, tulotaso, perhe, kannustus, kodin ilmapiiri