Tutkimus käsittelee Tiehallinnon käyttöönottaman neliporrasperiaatteen toteutumista tienpidon suunnittelussa. Neliporrasperiaatteen mukaisessa liikennesuunnittelussa pienten askelten kautta pyritään löytämään kehittämispolku, joka varmistaa sovitun palvelutason pitkällä aikavälillä. Siihen, miten periaate voi toteutua, vaikuttavat organisaation sisäisten ja ulkoisten tekijöiden lisäksi sosiaaliset tekijät eli kokemukset neliporrasperiaatteesta. Tutkimus on siksi kaksiosainen: ensimmäisessä osassa neliporrasperiaatetta tarkastellaan osana liikenteen teoreettista ja toiminnallista kontekstia ja toisessa osassa eritellään kokemuksia periaatteesta. Tutkimuksen metodologinen lähtökohta on konstruktionismi, ja käytetty tutkimusote perustuu aineistolähtöiseen grounded theory -menetelmään.

Tutkimuksen teoreettisen kehyksen muodostavat liikennepolitiikka ja –suunnittelu, toiminnallista kontekstia tarkastellaan kestävän kehityksen, autoistumisen, yhteistyön ja liikenteen tulevaisuuden teemojen kautta. Kokemuksia neliporrasperiaatteesta kertoivat 14 haastateltavaa kolmesta vastaajaryhmästä: periaatteen kehittäjät, tiepiirin virkamiehet sekä Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintatyöryhmän jäsenet.

Tutkimuksen teoreettisen osan johtopäätöksenä todetaan neliporrasperiaatteen sitoutuvan kestävään kehitykseen ja pyrkivän osaltaan kohti yhteiskunnallisempaa näkökulmaa liikennepolitiikassa. Tärkeimpänä empiirisenä tutkimustuloksena voidaan pitää havaintoa siitä, että haastateltavat muodostavat tulkinnan neliporrasperiaatteesta kukin omista lähtökohdistaan. Tutkimuksessa havaittiin, että neliporrasperiaate on mahdollista määritellä moderatiivisena toimintatapojen tai radikaalina ajattelutavan muutoksena. Vastakkain ovat näin ollen liikenteen ongelmien ratkaisutapojen muutos ja muutos tavassa määritellä, mikä on liikenteen ongelma. Neliporrasperiaate voi olla vanhoja tuttuja asioita ”puettuna” uuteen kuosiin tai pyrkimystä ongelmalähtöiseen ajattelutapaan, kohti kestävää liikkumista. Periaatteen tulkinta voidaan haastattelujen perusteella nähdä oppimisprosessina, jossa on vielä kehittämisen varaa.

Asiasanat: neliporrasperiaate, liikennepolitiikka ja -suunnittelu, grounded theory