Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia TOTAKU-ryhmäkuntoutukseen osallistuvien lasten ADHD-käyttäytymistä opettajien ja vanhempien arvioimana. Tutkimuksessa selvitettiin kuntoutuksenaikaisia muutoksia ja lasten käyttäytymistä Viivi- ja Conners -arviointilomakkeiden normeihin verrattuna. Lisäksi vertailtiin Viivi- ja Conners -arviointilomakkeiden yhdenmukaisuutta. ADHD-käyttäytymistä tarkasteltiin kokonaisuudessaan ja lisäksi selvitettiin toiminnanohjausta, tarkkaavaisuutta, impulsiivisuutta sekä yli- ja aliaktiivisuutta. Tutkittavat lapset jaettiin ryhmiin tarkkaavaisuushäiriön tyypin mukaan ja selvitettiin, onko tarkkaavaisuushäiriön tyypillä ja kuntoutuksenaikaisilla muutoksilla yhteyttä. Tutkittavina oli 27 lasta, jotka kävivät toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden ryhmäkuntoutuksessa Tampereen yliopiston psykologian laitoksen opetus- ja tutkimusklinikka PSYKE:ssä lukuvuonna 2005–2006. Kuntoutuksen alkaessa lapset olivat 6–13-vuotiaita. Lasten opettajat täyttivät kuntoutuskauden alussa ja lopussa Conners’ Teacher Rating Scale -arviointilomakkeen (CTRS-R) suomennetun version, johon on pohjoisamerikkalaiset normit. Vanhemmat täyttivät kuntoutuskauden alussa ja lopussa Conners’ Parent Rating Scale -arviointilomakkeen (CPRS-R) suomennetun version, johon on pohjoisamerikkalaiset normit, ja Viivi-arviointilomakkeen (5–15), johon on pohjoismaiset normit. Connersin arviointilomakkeita on käytetty ennenkin TOTAKU-kuntoutuksen tuloksellisuuden arvioinnissa. Tässä tutkimuksessa Connersia vertailtiin Viiviin, jota ei ole aiemmin käytetty kuntoutuksen tuloksellisuuden arvioinnissa. Tarkoituksena on löytää helppo ja yksinkertainen arviointimenetelmä, jolla voidaan luotettavasti selvittää kuntoutuksen aikana tapahtuneita muutoksia.

Sekä kuntoutuksen alussa että lopussa lasten käyttäytyminen oli opettajien ja vanhempien mukaan ongelmallisempaa kuin normilasten käyttäytyminen. Kuntoutuskauden aikana lasten ADHD-käyttäytyminen vähentyi hieman, mutta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Conners- ja Viivi -arviointilomakkeiden vastaavat osiot, eli ADHD-käyttäytyminen kokonaisuudessaan, tarkkaavaisuus, impulsiivisuus ja yliaktiivisuus, korreloivat keskenään positiivisesti tilastollisesti merkitsevästi. Myönteinen ja kielteinen muutos eri lomakkeiden mukaan ristiintaulukoitiin. Vanhempien arvioiden mukaan noin kahdella kolmasosalla lapsista kuntoutuksen aikana tapahtunut muutos oli myönteistä. Opettajien mukaan noin puolella lapsista muutos oli myönteistä ja puolella kielteistä. Vanhempien täyttämän Connersin ja Viivin myönteiset ja kielteiset muutokset olivat yhteneviä. Opettajien ja vanhempien arvioiden ristiintaulukoinnissa sen sijaan oli paljon osumia myös niin, että vanhempien mukaan muutos oli myönteistä, mutta opettajan mukaan kielteistä. Tarkkaavaisuushäiriötyypeittäin tarkasteltaessa eniten positiivista muutosta oli tapahtunut yliaktiivis-impulsiivisilla lapsilla ja yhdistelmätyyppisillä, jotka ovat pääasiassa yliaktiivis-impulsiivisia.

Kliinisen työn kannalta Viivi on käyttökelpoisempi, koska siitä näkee nopeasti käyttäytymisen eri osa-alueiden pisteet. Tutkimustyöhön Viivin tarkkuus ei ehkä riitä, jolloin Conners on hyödyllisempi.

Asiasanat: tarkkaavaisuushäiriö, ryhmäkuntoutus, vanhempien ja opettajien arviot, Viivi, Conners