Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Euroopan komission lehdistötiedotteiden lokalisointia eli muokkaamista toisessa maassa ja kulttuurissa toimiviksi. Tutkimusaineistona ovat komission Britanniassa, Irlannissa, Saksassa ja Suomessa sijaitsevien edustustojen välillä 1.11.2008-31.10.2009 lokalisoimat tiedotteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten edustustot ovat muokanneet tiedotteita ja toisaalta miten lokalisoidut tekstit toimivat itsenäisinä lehdistötiedotteina.

Tutkimuksen keskeisenä viitekehyksenä on Geert Jacobsin (1999) lehdistötiedotteiden metapragmatiikkaa käsittelevä teoria, joka tarkastelee sitä, miten organisaatio käyttää lehdistötiedotteita omien päämääriensä saavuttamiseen ja julkikuvansa parantamiseen sekä mikä osa lehdistötiedotteen muotoilulla on näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Keskeisessä asemassa on myös lokalisoinnin käsite, joka on peräisin ICT-alalta ja jota on viime aikoina alettu käyttää myös käännöstieteen alalla. Lisäksi tutkimus esittelee medialogiikan periaatteita, tiedotusvälineiden ja poliittisten toimijoiden keskinäistä riippuvuussuhdetta sekä Euroopan komission tiedotustoimintaa ja sen kohtaamia ongelmia. Tutkimuksessa tarkasteltiin viiden yksittäisen lehdistötiedotteen kaikissa neljässä lokalisoidussa versiossa käytettyjä lokalisointistrategioita tekstianalyysin keinoin: tiedotteista analysoitiin lisäyksiä, poistoja, korvauksia ja esitysjärjestyksen muutoksia verrattuna samankielisiin komission alkuperäisiin tiedotteisiin. Lisäksi lokalisoitujen lehdistötiedotteiden otsikoista tehtiin kvantitatiivinen tutkimus, jonka avulla tarkasteltiin edustustojen lokalisointitoiminnan aktiivisuutta ja yleisiä tendenssejä, kuten kuinka paljon lokalisoitujen tiedotteiden otsikoissa esiintyy Euroopan unioniin liittyviä avainsanoja ja kansallisia asiasanoja sekä toisaalta kuinka suuri osa otsikoista on "neutraaleja", eli niissä ei esiinny kumpiakaan elementtejä. Tutkimus osoitti, että lokalisoiduissa tiedotteissa käytettiin lisäyksiä tuomaan niihin paikallista näkökulmaa ja että poistojen avulla tiedotteista karsittiin EU:n toiminnan byrokraattisten yksityiskohtien kuvailua. Korvauksilla muutettiin alkutekstin kieliasua yksinkertaisemmaksi ja helppolukuisemmaksi, muokattiin jonkin verran tekstikonventioita sekä Suomen edustuston tapauksessa tehtiin alkutekstin kielestä idiomaattisempaa. Esitysjärjestyksen muutoksilla taas parannettiin tiedotteiden informaatiorakennetta ja sitä kautta niiden luettavuutta. Selvimmin eri edustustojen lokalisoimat tiedotteet erosivat toisistaan sen perusteella, kuinka paljon niissä oli hyödynnetty alkuperäisten lehdistötiedotteiden kieliasua. Otsikkotutkimuksessa taas selvisi, että eri edustustojen lokalisoimat otsikot poikkesivat tyyliltään toisistaan yllättävänkin paljon. Lisäksi sekä lehdistötiedotteiden otsikoissa että yksittäisissä tiedotteissa käytettiin Jacobsin mainitsemia keinoja parantaa julkaisijaorganisaation imagoa. Jacobsin teorian näkökulmasta lokalisoidut tiedotteet toimivat itsenäisinä lehdistötiedotteina paremmin kuin komission alkuperäiset tiedotteet, mutta silti lokalisoitujenkin tiedotteiden sisältöä ja rakennetta voitaisiin muokata edelleen.

Asiasanat:Euroopan komissio, lehdistötiedotteet, lokalisointi, poliittinen viestintä, tiedottaminen