Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistyminen on Suomessa heikkoa. Vammaisista henkilöistä vain runsaalla viidenneksellä on pysyvä työpaikka. Vajaakuntoisten piirissä voidaan arvioida olevan noin 20 000 henkilön käyttämätön vähintään osatyökykyinen työvoimareservi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mukauttamisratkaisuja, joilla voidaan tukea osatyökykyisten henkilöiden työelämään osallistumista.

Mukauttamisratkaisuilla huomioidaan erityistarpeita, joita valtaväestöstä poikkeavalla henkilöllä on työssä ja tavoitteena on sovittaa yhteen henkilön tarpeet ja kyvyt sekä ympäristön mahdollisuudet ja rajoitukset. Tyypillisiä mukauttamisratkaisuja ovat esimerkiksi tekniset apuvälineet, esteettömät tilat ja työaikajärjestelyt. Työnantaja velvoitetaan toteuttamaan tarpeiden mukaiset toimenpiteet osatyökykyisen henkilön työhön pääsemiseksi ja siinä pysymiseksi. Tutkimuksessa selvitetään, missä määrin mukauttamisratkaisut ovat Suomessa käytössä ja mitkä tekijät ovat yhteydessä niiden toteutumiseen. Tarkastelussa ovat myös työnantajien saamat vammaisten työllistymistä ja mukauttamisratkaisujen toteutumista varten suunnatut taloudelliset tukimuodot sekä näiden asema.

Vammaisuuteen tai vajaakuntoisuuteen yhdistyy helposti ajatus työkyvyttömyydestä tai vajaasta työkyvystä. Tässä tutkimuksessa keskeisinä taustateorioina toimivat vähemmistöryhmäajattelu sekä vammaisuuden yhteiskunnallinen malli, joiden mukaan yhteiskunnan kyvyttömyys vastata yksilöiden erilaisiin tarpeisiin vahvistaa vammaisuutta ja tuottaa työkyvyttömyyttä.

Tutkimusaineiston muodostavat 205 vammaistukea saavaa työssä olevaa henkilöä. Sähköisellä kyselyllä kerättyä aineistoa analysoidaan tässä tutkimuksessa kvantitatiivisin menetelmin. Menetelmät ovat ristiintaulukointi ja logistinen regressioanalyysi.

Tutkimustulokset osoittavat, että mukauttamisratkaisut ovat vammaistukea saavien joukossa melko yleisiä, ja vaihtelua yksittäisten mukauttamistoimenpiteitä toteutumisessa on paljon. Mukauttamisratkaisuja toteutetaan yleisemmin julkisen sektorin työpaikoilla sekä naisten ja liikuntavammaisten kohdalla. Lähellä organisaatiota tuotetulla työterveyshuollolla on positiivinen yhteys mukauttamisratkaisujen toteutumiseen. Taloudellisia tukia mukauttamisratkaisuja varten käytetään vähän. Erityisesti taloudelliset tukimuodot ovat käytössä lyhyissä työsuhteissa. Kolmannen sektorin työnantajat ovat aktiivisimpia tukien käyttäjiä.

Abstract

In Finland, disabled people participate in work life very little. Only one fifth of people with disabilities have a permanent position in work life. There are about 20 000 disabled people who are willing to work and have at least a partial ability to work. Disabled and impaired people are also often defined unable to work. This study is leaning on minority group model and on social model of disability. These theories claim that disability is a product of a society, which does not pay enough attention to the needs of these particular individuals. Working conditions and practises are not equal for disabled and non-disabled people.

This study concentrates on work accommodation. The aim of accommodation is to adjust the needs and abilities of a person with the possibilities and restrictions of the environment. Typical ways to accommodate are for example technical aids, accessibility improvements and flexible working hours. Employers are put under an obligation to arrange appropriate accommodations to enhance the employment of a disabled employee.

This study examines how common work accommodation is in Finland and what its actualization seems to depend on. Also under the examination is the public financial support to employers to make these accommodations. The sample of this study consists of 250 people who are working and who get disability allowance. The sample was gathered using an electric survey and analysed with quantitative methods such as cross-tabulation and logistic regression analysis.

The study shows that work accommodation is rather common but its actualization varies a lot. Typically work accommodations are made for women as well as physically disabled and usually in public organizations. If occupational health care takes place near a work organization, accommodations are likely done. However, the financial support is used poorly. Usually it has been used in short employment relationships and at third sector.

Asiasanat:työolojen mukauttaminen, vammaisuus, työ work accommodation, disability, work