Tilintarkastuskertomuksen kehittäminen on useiden merkittävien kansainvälisten tahojen kiinnostuksen kohteena tällä hetkellä. Tilintarkastuskertomuksen uudistamisella pyritään lisäämään tilintarkastuksen arvoa ja kaventamaan tilintarkastukseen liittyviä ongelmia kuten odotus- ja informaatiokuilua. Kehityspyrkimysten taustalla on huoli siitä, että nykymuotoinen tilintarkastuskertomus ei ole kovin informatiivinen eikä tuota lisäarvoa. Kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) alainen toimielin IAASB aloitti toukokuussa 2011 projektin, joka tähtää tilintarkastajan raportoinnin laaja-alaiseen uudistamiseen. IAASB julkaisi tällöin konsultaatiopaperin, joka sisältää viisi vaihtoehtoista tapaa muutoksen toteuttamiseen. Tämä tutkimus käsittelee näistä yhtä, corporate governance -raportointimallia, joka sai vahvaa kannatusta useilta eri tahoilta.

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, mitä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia IAASB:n esittämän corporate governance -raportointimallin käyttöönotolla olisi. Lisäksi tarkoitus oli tutkia, olisiko mallilla vaikutuksia informaatio- ja odotuskuilun kaventamiseen. Tutkimuksen teoreettinen osuus koostuu tilintarkastusalaa ja tarkastusvaliokuntia säätelevästä normipohjasta sekä aiemmista odotus- ja informaatiokuilua käsittelevistä tutkimuksista. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tieteenfilosofinen tausta on hermeneutiikassa. Empiirinen aineisto muodostuu asiantuntijatahojen lausunnoista, joita analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Teoriaohjaava analyysi ei nouse suoraan teoriasta eikä siten pohjaudu teoriaan, mutta siinä kuitenkin on teoreettisia kytkentöjä.

Empiiristä aineistoa analysoimalla havaittiin kolmenlaisia corporate governance -raportointimallin käyttöönottoa koskevia vaikutuksia: raportointiprosessin toimijoiden rooleihin liittyviä vaikutuksia, taloudellista informaatiota koskevia vaikutuksia sekä yhteiskunnallisia ja lainsäädännöllisiä vaikutuksia. Merkittävimmät mallin hyödyt olisivat tilintarkastuksen arvon ja laadun parantuminen sekä odotus- ja informaatiokuilun kaventuminen. Suurimmat haasteet puolestaan johtuvat eri maiden välisistä corporate governance -viitekehysten eroista. Raportointimallin laaja hyväksyminen ja käyttöönotto vaatisi yhteistyötä useilta eri lainsäätäjiltä ja standardien asettajilta. Tämä olisi aikaa vievä ja työläs prosessi globaalissa mittakaavassa. Lisäksi olisi huomioitava myös eri kokoiset yritykset. Raportointimallin soveltaminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ei välttämättä olisi tarkoituksenmukaista. Tilintarkastajan raportointia kehitettäessä olisi syytä tarkastella vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja punnita ne tarkoin. Hyötyjen tulisi olla kustannuksia suuremmat.   

Asiasanat:tilintarkastuskertomus, corporate governance, tarkastusvaliokunta, informaatiokuilu, odotuskuilu