Tämän tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva yhden koulun 1. luokkien ja kuuden valitun case-oppilaan matemaattisista taidoista Piagetin kognitiivisen kehityseorian pohjalta.Päätutkimustehtävät ovat seuraavat:1) Millaisia ovat ensimmäisen luokan oppilaat matemaattisilta taidoiltaan ja kognitiiviselta kehitystasoltaan kartoittavan matematiikkatestin tulosten perusteella?2) Millaisia ovat kartoittavassa matematiikkatestissä hyvin/heikosti menestyneet oppilaat matemaattisilta taidoiltaan ja asenteiltaan?Kohderyhmänä on kaksi saman ala-asteen ensimmäistä luokkaa vanhempineen ja opettajineen. Tutkimuslupa saatiin 46 oppilaan vanhemmilta. Näistä oppilaista tyttöjä oli 24 ja poikia 22.Tutkimus on tyypiltään kvalitatiivinen lähinnä etnografinen tapaustutkimus. Menetelminä on käytetty perinteisten etnografisen tutkimuksen tiedonhakumenetelmien, oppituntien observoinnin, oppilaiden haastattelun ja kyselylomakkeiden lisäksi matemaattisia taitoja mittaavia testejä. Analyysimenetelminä on käytetty aineiston luokitusta, pelkistämistä ja tiivistettyä kuvausta.Tutkimuksen ensimmäisen osan tulosten perusteella näyttäisi siltä, ettei oppilaan menestyminen matemaattisia taitoja mittaavassa kartoittavassa matematiikkatestissä ole niinkään yhteydessä hänen kronologiseen ikäänsä tai sukupuoleen, kuin hänen kognitiiviseen kehitystasoonsa. Tutkittujen oppilaiden kognitiivinen kehitystaso vaihteli esioperationaalisen tason intuitiivisesta vaiheesta konkreettisten operaatioiden vaiheeseen. Eri nopeudella etenevästä kehitysvauhdista johtuen olivat myös oppilaiden matemaattiset taidot hyvin eritasoisia. Tämä oli nähtävissä varsinkin lukujonotaitoja, mittaamistaitoja, pysyvyyttä ja ongelmanratkaisukykyä kartoittavissa testiosioissa.Tutkimuksen toiseen osaan valittujen case-oppilaiden matemaattisten taitojen taso oli hyvin erilainen. Syventävän matematiikkatestin tulokset osoittivat myös näiden oppilaiden kognitiivisen kehitystason eroavan huomattavasti toisistaan. Huolimatta matemaattisten taitojen tasosta valittujen oppilaiden asenne matematiikkaan ja koulunkäyntiin oli enimmäkseen myönteinen.Asiasanat: kognitiivinen kehitys - koulutulokkaat, matematiikka - osaaminen - lapset, lasten kehitys, lapset - ajattelu