Tässä pro gradu -tutkielmassani tarkastelen identiteetin, riippuvuuden ja itsenäisyyden teemoja Charlotte Brontën romaanissa Jane Eyre (1847). Keskityn tutkimaan kirjan päähenkilön Janen kasvua ja kehitystä viktoriaanisessa kulttuurissa. Janen matka aikuisuuteen ja ”omaksi itsekseen” on täynnä haasteita, jotka kumpuavat sekä normaaliin psykologiseen kasvuun ja kehitykseen kuuluvista kehitystehtävistä että viktoriaanisen kulttuurin naisiin kohdistuvista rajoitteista ja ristiriitaisesta naiskuvasta. Janen identiteetin muodostumiseen vaikuttavat siis keskeisesti sekä sisäiset psykologiset tekijät että ulkoiset sosiaaliset tekijät, jotka usein ovat vuorovaikutuksessa keskenään tai kietoutuneet yhteen. Janen kehitykselle ominaista on myös tasapainottelu erityisesti riippuvuuden ja itsenäisyyden, mutta myös muiden eri elementtien ja vastakohtaisuuksien tai ääripäiden välillä. Lopulta Jane onnistuu tasapainottamaan eri elementit itsessään ja löytää onnen rakastamansa herra Rochesterin viereltä.

Tarkastelen Janen kehitystä pääasiassa kehityspsykologisesta ja psykoanalyyttisesta näkökulmasta. Teoreettisena viitekehyksenäni käytän Erik H. Eriksonin psykososiaalista kehitysteoriaa, Robert J. Havighurstin kehitystehtäväteoriaa sekä Jacques Lacanin ajatuksia identiteetin relationaalisuudesta ja peilautumisesta. Luvussa kaksi käyn läpi tämän tutkielmani teoreettisen viitekehyksen, ja luvussa kolme siirryn analysoimaan Janen kehitystä Eriksonin, Havighurstin ja Lacanin hahmottelemien kehitysvaiheiden, -tehtävien ja muun käsitteistön avulla. Janen kasvutarina voidaan jakaa viiteen eri osaan niiden paikkojen mukaan, joissa hän kronologisesti toimii kirjan eri vaiheissa: Janen lapsuus ja varhaisnuoruus Gatesheadissa ja Lowoodin sisäoppilaitoksessa, myöhäisnuoruus ja varhaisaikuisuus Thornfield Hallin kartanossa ja Marsh Endin talossa, ja lopulta aikuisuuden ja rakkauden kulminoituminen Ferndeanin kartanossa. Näitä paikkoja ja niiden henkilöhahmoja taustana käyttäen kartoitan Janen kasvua ja identiteetin, riippuvuuden ja itsenäisyyden tematiikkaa.

Tutkielmani neljäs luku pyrkii luomaan kulttuurissosiaalisen kontekstin Janen kehitykselle ja identiteetin muodostumiselle tarkastelemalla naisen asemaa ja käsityksiä naiseudesta viktoriaanisen ajan Englannissa. Viktoriaaninen kulttuuri rajoitti naisen elämää monin tavoin ja piti yllä ristiriitaista kuvaa naisista sekä hyveellisinä kodin enkeleinä että ylitsepursuavan seksuaalisina paholaisina. Erityisesti naiskeho demonisoitiin, ja naisen seksuaalisuutta pidettiin jopa mielenvikaisuuden merkkinä. Tässä kontekstissa herra Rochesterin ”hullu” vaimo Bertha on erityisen tärkeä, ja tarkastelenkin Berthan hahmoa viktoriaanisen naisen ahdistuksen edustajana ja Janen alter egona, ”toisena identiteettinä”.

Asiasanat: identiteetti, riippuvuus, itsenäisyys, naisen asema, viktoriaaninen Englanti, Charlotte Brontë, Jane Eyre, kehityspsykologia