Suomalaisen television historiassa 1990-luku on ensimmäinen sarjadraamojen vuosikymmen. Tämä tutkimus kerää yhteen pitkien sarjadraamojen tekijä ja lähetystiedot tuolta ajalta. Tämän tutkimuksen kohteena on näistä sarjoista niiden pidetyt ja vierastetut edustajat. Tutkimusongelmana on miksi toiset sarjat tulevat hylätyiksi ensimmäisen osan jälkeen ja miksi toiset sarjat pitävät katsojansa. Voiko sarjojen dramaturgisia rakenteita, lajityyppejä ja niiden ilmenemistä sekä maailmankuvia tarkastelemalla selvittää mahdollisia menestystekijöitä?

Tutkimusongelma jakautuu tutkimuskysymyksiin, joiden läpi lähemmän tarkastelun kohteeksi valittujen sarjojen ensimmäisiä osia tarkastellaan. Tarkastelunkohteena ovat sarjojen lajityypit, aristoteelinen hetki, alun dramaattinen tilanne, henkilöt, tarinat, alku- ja loppukoukut. Lisäksi tutkimus tarkastelee sarjojen tarjoamaa mielihyvää ja toimintamalleja.

Lähtökohdat tutkimukselle antavat Aristoteleen Runousoppi ja muut käsikirjoitusoppaat sekä Henry Baconin esittelemä kognitiivinen teoria ihmisestä tarinoiden vastaanottajana.

Tutkimuksen teoreettinen pohja lepää kolmella alueella: psykologiassa, käsikirjoitusteorioissa ja mediatutkimuksessa. Katsojan tarinoiden vastaanotto tapahtuu kognitiivisen psykologian ja mediatutkimuksen mukaan kaikilla ihmisillä lähes samalla tavalla ja käsikirjoitusteoriat rakentuvat tähän olettamukseen. Lisäksi tarinoiden ja henkilöiden tunnistamisella on psykologiset arkkityyppiset mallinsa. Katsoja tarvitsee joukon tietoja heti draaman alussa rakentaakseen itselleen hypoteeseja tulevista tapahtumista ja samalla hän rakentaa omaa katsomisnautintoaan. Nämä katsojan toiminnot ovat tärkeitä hänen pitämisekseen katsojien joukossa myös sarjadraaman tulevissa osissa.

Tutkimustulosten mukaan noudattamalla käsikirjoitusoppaiden ohjeita hyvästä käsikirjoituksesta saavuttaa menestystä todennäköisemmin kuin jättämällä ne huomioimatta. Tutkimus tosin osoittaa myös, että vuosikymmenen alussa kun sarjatuotantoa oli vielä vähän saattoi pärjätä vaikkei näitä sääntöjä noudattanutkaan. Lopulta tullaan siihen tulokseen, että menestykseen vaikuttaa lukematon määrä tekijöitä, aristoteelliset draaman rakenteet ovat vain osa näistä tekijöistä. Niiden noudattaminen ei sinällään takaa menestystä.

Asiasanat: sarjadraama, TV-draama, dramaturgia, ekspositio, draaman lajityyppit, arkkityypit