Haku

Information Mapping: Tapaustutkimus menetelmän soveltamisesta Metso Paper Oy:n käyttö- ja huolto-ohjeisiin ja sen vaikutuksesta käännösmuistiohjelman toimintaan.

QR-koodi

Information Mapping: Tapaustutkimus menetelmän soveltamisesta Metso Paper Oy:n käyttö- ja huolto-ohjeisiin ja sen vaikutuksesta käännösmuistiohjelman toimintaan.

Työn aiheena on Robert E. Hornin kehittämä Information Mapping (IM) -sisällöntuottomenetelmä. Tavoitteena on tutkia menetelmän vaikutusta käännösmuistiohjelman toimintaan. Tutkimukselle asetettiin kaksi tehtävää: selvittää, miten menetelmää voidaan soveltaa Metso Paper Oy:n Pituusleikkurit ja rullankäsittelyjärjestelmät

-yksikön käyttö- ja huolto-ohjeiden laadintaan, ja testata, tehostaako

sovellettu IM-menetelmä käännösmuistiohjelman toimintaa enemmän kuin yrityksessä käytössä oleva perinteinen menetelmä ja kontrolloitu kieli.

Menetelmän soveltamista yrityksen käyttö- ja huolto-ohjeiden laadintaan selvitettiin ensin teoriassa kirjallisuudesta ja yrityksen dokumentaatiojärjestelmästä kerättyjen tietojen avulla. Tämän jälkeen soveltamista kokeiltiin käytännössä laatimalla perinteisellä menetelmällä ja kontrolloidulla kielellä kirjoitettu tutkimusaineisto

uudelleen IM-menetelmää ja kontrolloidun kielen sääntöjä noudattaen.

Menetelmän vaikutusta käännösmuistiohjelman toimintaan selvitettiin kääntämällä aineistot Trados Translator’s Workbench 2.2 -käännösmuistiohjelmalla ja analysoimalla aineistoja ja käännöstestistä saatuja tutkimustuloksia.

Tutkimus osoitti, että menetelmä oli sovellettavissa yrityksen dokumentointiympäristöön pienin, rakenteisen tekstin, käännösmuistiohjelman ja kontrolloidun kielen asettamin rajoituksin. Tutkimukselle asetettu hypoteesi toteutui: IM-menetelmällä laadittu aineisto tuotti enemmän osumia kuin perinteisellä menetelmällä laadittu

aineisto. IM-aineiston pituus kasvoi kuitenkin niin paljon, että se kompensoi osumien määrän kasvusta saadun hyödyn. Käännettävää tekstiä jäi perinteisellä menetelmällä laadittuun aineistoon vähemmän kuin IM-menetelmällä laadittuun aineistoon.

Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että menetelmää kannattaa soveltaa yrityksen käyttö- ja huolto-ohjeiden laadintaan, jos sen katsotaan parantavan dokumenttien laatua riittävästi. Sovellettaessa kannattaa hyödyntää menetelmän kaikkia analysointityökaluja ja välttää dokumenttien pituuden kasvua.

Avainsanat: Information Mapping, käännösmuistiohjelma, rakenteinen teksti, SGML, kontrolloitu kieli, käyttö- ja huolto-ohje, sisällöntuotto

Tallennettuna: