Avainsanat: psykiatrisen sairaalan henkilökunta, tietoteknologian käyttökokemukset, tietoteknologiatiedot

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata psykiatrisen sairaalan henkilökunnan tietoteknologian käyttökokemuksia ja tietoja. Tarkoituksena oli selvittää minkälaista sekä yleisten tietoteknologiasovellusten että sairaalan tietojärjestelmäsovellusten käyttökokemusta ja tietoa henkilökunnalla on sekä mitkä tekijät näihin ovat yhteydessä. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia asioita henkilökunta koki tietoteknologian käytön esteiksi ja mitkä tekijät näihin ovat yhteydessä. Tutkimus on osa laajempaa projektia, jonka tavoitteena on kehittää psykiatrista hoitotyötä tukevaa tietoteknologiaa sekä arvioida sen kustannusvaikuttavuutta.

Tutkimukseen osallistui kahden suomalaisen psykiatrisen sairaalan potilashoitoon osallistuva henkilökunta (n = 470, vastausprosentti 59). Aineiston keruu tapahtui strukturoidulla kyselylomakkeella. Aineistosta muodostettiin kuusi summamuuttujaa. Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä (ristiintaulukointi, Khin-neliötesti, Kruskall-Wallis ja Mann Whitney U ­testit, korrelaatiokerroin).

Tutkimus osoitti, että yleisistä tietokonesovelluksista psykiatrisen sairaalan henkilökunnalla oli eniten kokemusta ja tietoa tekstinkäsittelyohjelmien, Internetin ja sähköpostin käytöstä. Jokaisella näillä kolmella alueella 53 % vastanneista oli paljon kokemusta. Vähiten kokemusta ja tietoa sairaalahenkilökunnalla oli tietokoneohjelmoinnista ja ohjelmistosuunnittelusta. Vain 1-2 % henkilökunnasta omasi näistä paljon kokemusta tai tietoa. Sairaalan tietojärjestelmäsovelluksista laajin kokemus ja tieto oli hoidon kirjaamisesta, elintoimintojen kirjaamisesta ja tutkimustulosten etsinnästä. Vähiten kokemusta ja tietoa henkilökunnalla oli tietoteknisin välinein tehtävästä kotiutussuunnitelman laadinnasta, fysiologisesta seurannasta ja hoitotyön arvioinnista. Tutkimus osoitti myös, että hoitavalla henkilökunnalla oli hyvin vähän kokemusta ja tietoa tietokonesovellukselle asetettavien vaatimusten määrittelemisestä, tietokonejärjestelmän suunnittelusta, valinnasta, käyttöönottoon osallistumisesta ja arvioinnista. Suurimmiksi tietokoneen käytön esteiksi koetuiksi tekijöiksi tässä tutkimuksessa osoittautuivat kiinnostuksen puute, se että vastaajalla ei ollut tietokonetta kotona, ajan ja koulutuksen puute sekä tietokoneisiin liittyvät pelot ja ahdistukset. Nuoremmat olivat ottaneet selkeästi tehokkaammin tietotekniset sovellukset käyttöönsä kuin iäkkäämmät. Miehillä oli enemmän kokemusta ja tietoa yleisten tietokonesovellusten käytöstä kuin naisilla. Ammattiryhmistä perus-, lähi- ja mielenterveyshoitajilla oli vähiten kokemusta ja tietoa yleisistä tietokonesovelluksista ja erityisistä tietoteknologiaan liittyvistä tehtäväalueista.

Tulevaisuudessa olisi tärkeää selvittää miten sairaalahenkilökunnan ja erityisesti ikääntyvien työntekijöiden tietoteknologiavalmiuksia voitaisiin kehittää sekä motivoida heitä ottamaan tietotekniset välineet hyötykäyttöön työssään.