Günter Grassia on luonnehdittu aikamme merkittävämmäksi saksalaiseksi kirjailijaksi. Vuonna 1959 ilmestynyt "Peltirumpu" nosti Grassin julkisuuden valokeilaan, jossa Nobel-kirjailija sitten onkin paistatellut vanhuuteensa saakka. Tässä työssä mielenkiinnon kohteena on erityisesti Grassin monipuolisuus kirjailijana ja taiteilijana, sekä hänen persoonallinen kuvallinen ilmaisunsa. Grass käsittelee useita aiheita sekä kuvataiteen että kirjallisten teosten kautta. Grassin kuvataiteellisten teosten on usein sanottu toimivan hänen kirjoitusprosessinsa lähtökohtana.

Grassin erityistä kuvallista ilmaisua on tutkittu paljon, mutta käsitteet, joita tutkimuskirjallisuudessa käytetään, ovat hyvin kirjavia ja vaihtelevasti ­ usein jopa huonosti ­ perusteltuja. Käsillä olevan työn teoriaosuudessa tavoitteena on määritellä käsitteet, jotka useimmin esiintyvät Grassin kuvallisuutta koskevissa tutkimuksissa. Osaksi käsitteet ovat vanhoja kuten metaforan, symbolin, allegorian ja embleemin käsitteet, osaksi taas uudempia ja vähemmän tunnettuja kuten objektiivinen korrelaatti ja kuva. Käsitteiden määrittelyn yhteydessä pyrin myös esittämään, minkälaista keskustelua Grass-tutkimuksessa on näihin käsitteisiin liittyen käyty.

Miten edellä mainitut käsitteet soveltuvat Grassin kuvallisuuden tutkimiseen, on työn keskeinen kysymys. Esimerkkinä toimivat Grassin teos "Kellosammakon huuto" ja sen viittaukset sammakoihin. Sammakkoviittausten analyysin pohjalta voidaan sanoa, että useimmilla mainituista käsitteistä on teoksen tulkinnalle paljon annettavaa. Ainoastaan embleemin käsite osoittautui epäsopivaksi kirjallisen aineiston tulkinnassa. Muillakin käsitteillä oli puutteensa ja pelkästään yhden käsitteen käyttö analyysissa olisi osoittautunut varsin hedelmättömäksi. Kuvallisuuden analysointi useiden eri käsitteiden kautta antoi ilmiöstä kuitenkin hyvän kokonaiskuvan.

Koska käsitteitä tutkittiin erityisesti sammakkoviittausten kautta, tämä työ valottaa myös, millaisesta teemasta Grassin sammakoiden kohdalla on kysymys. Menneisyyden käsittely on keskeinen aihe useissa Grassin teoksissa. Ei siis ole yllätys, että sammakot viittaavat monin paikoin menneisyyden kohtaamiseen. Sammakoilla voidaan nähdä olevan teoksessa myös poliittinen merkitys. Grassin kiehtova esineellinen tyyli tulee kuitenkin esiin myös sammakoiden kohdalla: usein sammakoilla on syvällinen merkitys, mutta toisinaan sammakot ovat enemmän vain pelkkiä sammakoita kuin esimerkiksi metaforia tai symboleita.

Asiasanat: Günter Grass, kirjallisuudentutkimus, metafora, symboli