Malliorganismeiksi kutsutaan eliöitä, joilla voidaan mallintaa ihmisessä tapahtuvia fysiologisia toimintoja ja sairauksia. Tässä väitöskirjatutkimuksessa käytettiin hiirimallia selvitettäessä Tudor-SN ja polyamiini-säädeltyjen proteiinien ilmentymistä ja toimintaa.

Tudor-SN proteiinille on ehdotettu useita mekanismeja geenien ilmentymisen säätelijänä. Kuitenkaan itse Tudor-SN proteiinin ilmentymistä eri kudoksissa ei ole tarkoin tutkittu ja proteiinin fysiologinen merkitys on epäselvä. Tutkimuksessa selvisi, että Tudor-SN ilmentyy erityisesti nopeasti jakaantuvissa soluissa ja erilaistuvien solutyyppien jakaantuvissa esiastesoluissa. Tudor-SN poistogeenisen hiiren analyysissä todettiin sekä luuytimessä että verenkierrossa alentunut granulosyytti-solujen granulaarisuus sekä alentunut granulosyyttien määrä verenkierrossa. Tulokset ehdottavat, että Tudor-SN proteiini on merkityksellinen immuunijärjestelmässä.

Luonnon polyamiineista putreskiini, spermidiini ja spermiini ovat ratkaisevia nisäkkäiden solujen erilaistumisessa ja lisääntymisessä. Tutkimuksessa selvitettiin polyamiinien vaikutusta karvan kasvuun, joka tapahtuu kolmessa eri vaiheessa: nopea solujakaantuminen (anagen), apoptoosi (catagen) ja loppuvaiheen lepotila (telogen). Anagen-vaiheessa olevissa karvasoluissa on raportoitu korkea polyamiinipitoisuus. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metabolisesti stabiilin polyymiinianalogin, alpha-metyylispermidiinin vaikutus karvan kasvuun. Kahden viikon päivittäinen alpha-metyylispermidiini annostelu telogen-vaiheessa oleville hiirillä aikaansai uudelleen nopean solujakaantumisen, eli anagen-vaiheen. Tulosten mukaan polyamiineilla voidaan vaikuttaa karvan kasvuun hiirimallissa.