Haku

Vankien vanhemmuuden tukeminen ja vankien lasten huomioiminen vankilasosiaalityössä

QR-koodi

Vankien vanhemmuuden tukeminen ja vankien lasten huomioiminen vankilasosiaalityössä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin suljettujen vankiloiden sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä vankien vanhemmuuden tukemisesta ja vankien lasten huomioimisesta vankilatyössä. Tutkimuksen tarkoituksena on lisäksi tuottaa tietoa sosiaalityöntekijöiden esiin nostamista vankien perhesuhteiden tukemiseen liittyvistä vankilatyön keinoista, mahdollisuuksista ja haasteista.

Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan vankilaa tutkimuskontekstina sekä sen monin osin marginaaliin niin täysivaltaisena kansalaisena kuin vanhempanakin asetettua asukaskuntaa. Teoriaosuudessa tarkastellaan myös vankiloissa tehtävää sosiaalialan työtä, vanhemmuutta kulttuurisen mallitarinan käsitteen kautta sekä osallistavan sosiaalityön lähtökohtia ja mahdollisuuksia vankilaympäristössä.

Tutkimusaineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta, jotka on kerätty yhden suomalaisen rikosseuraamusalueen suljettujen vankiloiden sosiaalityöntekijöiltä. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin, teemoittelemalla.

Tutkimuksen mukaan vankien vanhemmuutta pyritään tukemaan monin tavoin, pääasiallisesti työntekijän ja vangin välisen vuorovaikutussuhteen kautta. Osallistavaan sosiaalityöhön ja siihen liittyvään jaettuun asiantuntijuuteen kuuluvia piirteitä voidaan tunnistaa vankiloiden vanhemmuustyöskentelyssä. Työssä korostuvat rinnalla kulkeminen ja asioiden ajaminen, mutta myös perhesuhteisiin liittyvien vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen. Kulttuurisen mallitarinan mukaista vanhemmuutta tuotetaan paitsi vankiloiden ulkopuolisten viranomaistoimijoiden taholta, myös vankilasosiaalityöntekijöiden toimesta. Vankien lapsia huomioidaan muun muassa tukemalla vankien perheitä siviilissä sekä tekemällä lasten asioissa paikoin tiivistäkin yhteistyötä. Vaikka vankiloiden vanhemmuus- ja perhetyötä mahdollistavia seikkoja tunnistetaan ja esimerkiksi työntekijöiden omat henkilökohtaiset vaikutusmahdollisuudet näyttäytyvät tutkimukseni perusteella merkittävinä, leimaavat vankilasosiaalityötä resurssi- ja aikapula sekä yhteiskunnallisiin rakenteisiin liittyvät epäkohdat, jotka luovat haasteita myös vanhemmuus- ja perhetyöskentelylle.

Tallennettuna: