Tutkielmassa käsitellään tieteiskirjallisuuden ja fantasiakirjallisuuden konventioiden esiintymistä Siiri Enorannan romaanissa Nokkosvallankumous ja Jukka Parkkisen romaanissa Vanhan kulttuurin kurssi. Tutkielma nousee havainnosta, että teokset ovat genrehybridejä, jotka ovat pintatasoltaan tieteiskirjallisia ja rakenteensa tasolta fantasiakirjallisia. Molemmat kohdeteokset vaikuttavat päällepäin tieteiskirjallisilta, mutta syvemmällä tarkastelulla niistä on havaittavissa myös fantasiakirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä. Tavoitteena tutkielmalla on tunnistaa lajityyppien piirteet ja kartoittaa, miltä osin teokset hyödyntävät ja yhdistävät tieteiskirjallisuuden ja fantasiakirjallisuuden konventioita.

Fantasiakirjallisuuden osalta tutkielma painottuu tutkimaan teoksissa kuvailtuja toissijaisia maailmoja ja niiden välisiä siirtymiä, sekä tutkimaan kohdeteoksia suhteessa tavoitteellisen seikkailufantasian konventioihin. Myös teosten kuvaamia luontoa ja kaupunkia tarkastellaan fantasiakirjallisuuden näkökulmasta.

Tieteiskirjallisuuden suhteen pääpainona puolestaan ovat tieteiskirjallisuuden hahmot ja ikonit, täyden tieteiskirjallisen teoksen rakenne sekä dystooppisuus. Lisäksi teosten luontoa ja kaupunkia tutkitaan myös tieteiskirjallisuuden näkökulmasta.

Tämän lisäksi toisiinsa vertaillaan kohdeteoksia suhteessa niiden hyödyntämiin konventioiden mukaan. Myös tieteiskirjallisuutta ja fantasiakirjallisuutta verrataan toisiinsa, ja tarkastellaan, kumman konventioihin teokset miltäkin osin paremmin soveltuvat.

Tutkimustuloksena on, että teokset yhdistelevät laajasti tieteiskirjallisuuden ja fantasiakirjallisuuden konventioita. Molempien teosten toissijaiset maailmat näyttäytyvät avoimina toissijaisina maailmoina, ja siirtymä ensisijaisesta maailmasta toissijaiseen maailmaan tapahtuu portaalien avulla. Teosten kuvaamat maailmat ovat tieteiskirjallisuudelle tyypillisiä, mutta niiden rakenteet yhdistelevät toisiinsa fantasiakirjallisuuden matkarakennetta sekä täyden tieteiskirjallisen romaanin rakennetta.