Toimitusvarmuuskriteeristössä on määritelty tavoitetasot asiakaskohtaisille vikakeskeytyksien kokonaiskestolle (h/a) sekä lyhyiden keskeytyksien lukumäärille (kpl/a). Tavoitetasot on määritetty erikseen kaupunki-, taajama- ja maaseutualueille. Toimitusvarmuuskriteerit ovat ensisijaisesti suunnittelukriteerejä ja ne koskevat vain vikakeskeytyksiä. Tämän diplomityön tavoite oli selvittää E.ON Kainuun Sähköverkko Oy:n nykytila pitkien vikakeskeytyksien osalta sekä kartoittaa erilaisia keinoja tavoitetasojen saavuttamiseksi. Tavoite on saavuttaa toimitusvarmuuskriteeristön määrittelemät tavoitetasot vuoteen 2030 mennessä. Ennen E.ON Kainuun Sähköverkko Oy:n verkkoalueen nykytilan selvittämistä kehitettiin keskeytysraportointia, jotta asiakaskohtaiset vikojen koko-naiskestot pystyttiin saamaan selville. Samalla kehitettiin karttapohjaista visualisointia, jolloin esimerkiksi ongelmakohtien paikannus helpottui. Nykytila-analyysin mukaan kaupunkialueilla ei ole ongelmia tavoitetasojen saavuttamisessa. Taajama-asiakkaistakin vain 3,8 %:lla tavoitearvo ylittyi enemmän kuin kerran neljän vuoden aikana ja suurin osa (noin 43 %) näistä asiakkaista sijoittui Ristijärven taajamaan. Maaseutualue osoittautui haasteellisemmaksi, jonka asiakkaista noin 26 %:lla tavoitearvo ylittyi enemmän kuin kerran neljän vuoden aikana. Koska toimitusvarmuuskriteeristössä tarkastelujaksona käytetään kolmea vuotta, kuvaavat edellä esitetyt ylitysprosentit pahinta mahdollista tilannetta. Taajama-alueilla tavoitetasoihin pääseminen vaatii käytännössä maakaapelien käyttämistä. Lisäksi uudet sähköasemat parantavat sekä taajama- että maaseutualueiden asiakkaiden sähkön toimitusvarmuutta. Maaseutualueilla kauko-ohjauksella voidaan tehokkaasti vaikuttaa asiakkaiden vikakeskeytysaikoihin, mutta pelkän kauko-ohjauksen avulla tavoitetasoja ei teoriassa voida saavuttaa kaikilla asiakkailla. Kustannustehokkain tapa kauko-ohjauksen lisäksi lienee avojohtojen siirto teiden varsille. Maaseutualueen vikakeskeytyksien kokonaiskeston 6 h:n tavoitetasoa tulisi arvioida uudelleen sellaisten kohteiden osalta, jotka sijaitsevat verkon hännillä ja jossa on vain vähän kulutusta. Tällaisissa kohteissa sähkön toimitusvarmuuden parantaminen kriteerien mukaiseksi vaatisi taloudellisesti kannattamattomia investointeja verkkoon. /Kir11