Aurinkoenergia on globaalisti nopeinten kasvava uusiutuvan energian tuotantomuoto ja sen rakentaminen on yleistynyt myös Suomessa viime vuosina. Aurinkovoimaloiden paneeli- ja sähkötekniikasta on saatavissa paljon tietoa, mutta rakennustekniikasta hyvin vähän. Tästä johtuen aurinkovoimaloiden rakentamiseen haluttiin perehtyä tarkemmin. Aurinkovoimaloiden rakentamista lähdettiin kokonaistaloudellisesti tehostamaan analysoimalla muutamia Helenin aurinkovoimalaprojekteja, selvittämällä suunnitteluvaihetta helpottavia tyyppiratkaisuja sekä pyrkimällä nopeuttamaan soveltuvien kohteiden arviointia. Esimerkkiprojekteissa erityisesti soveltuvien kohteiden arviointi ja toteutussuunnittelu ovat aiheuttaneet suunniteltua enemmän kustannuksia, joten näihin vaiheisiin haluttiin selvennystä. Aiheeseen liittyen tehtiin kattava kirjallisuusselvitys ja muutamia asiantuntijahaastatteluita. Pitkittäistutkimuksen avulla vertailtiin esimerkkiprojekteja, jonka lisäksi budjettitarjouskyselyllä tuotiin esille eri asennustapojen kustannusten eroavaisuuksia. Toimintatutkimus näkyy myös osittain tuloksissa, sillä tutkija työskentelee esimerkkiprojekteissa.
Soveltuvien kohteiden arviointi osoittautui odotettua haasteellisemmaksi, koska aurinkovoimaloiden tuomien lisäkuormien yhteisvaikutuksen määrittämiseen ei toistaiseksi ole suunnittelustandardeja. Lisäkuormien yhteisvaikutuksen suhde rakennusalustan kantavuuteen esitetään rakennettavuusselvityksessä, jonka sisältö määrittää kohteen rakennusteknisen soveltuvuuden. Tyyppiratkaisut määritettiin katon kantavuuden mukaan. Heikosti kantava katto vaatii aurinkosähköjärjestelmälle pollariasennuksen, kun taas vankalle loivalle katolle voidaan asentaa kelluva järjestelmä. Seinille asennustapa on aina mekaaninen kiinnitys. Maa-asennuksista kelluva ratkaisu voidaan asentaa tiiviille ja tasaiselle maalle, kairattava pollariasennus pehmeälle maalle ja kaivantoihin tehtävä pollariasennus kiviselle tai muutoin vahvat perustukset vaativalle aurinkosähköjärjestelmälle. Aurinkovoimaloiden asennustavoista edullisin on katolle tehtävä kelluva-asennus, seuraavaksi mekaaninen asennus, seinäasennus, maalle kaivantoihin tehty pollariasennus ja lopuksi katon pollariasennus. Asennustapojen kustannustietojen lisäksi projektin kokonaistaloudellisen tehostamisen avuksi laadittiin rakennuttajan muistilista, joka helpottaa soveltuvien kohteiden arviointia, koko toteutussuunnittelua sekä toteuttamisvaihetta. Myös suuntaa antava tehtäväverkko koko aurinkovoimalaprojektista edesauttaa aikataulun hallintaa, jotta viivästyksistä muodostuvia lisäkustannuksia ei syntyisi. Tutkimusten tulosten perusteella laadittiin kehitysehdotuksia tulevaisuuden aurinkovoimalaprojektien onnistumiseksi niin rakennusteknisesti kuin taloudellisestikin. Kokonaisuudessaan tutkimuksen aikana saatiin paljon tietoa, mutta uudella alalla on paljon myös tutkittavaa. Näistä merkittävimpiä ovat rakenteiden kestävyyden varmistaminen ja aurinkosähköjärjestelmän tuoman lisäkuorman laskennan selkeyttäminen.