Tässä kandidaatintyössä tutkittiin tuotannon palauttamista kotimaahan Pohjoismaissa verrattuna muihin maihin. Tuotannon palauttamiseen kotimaahan liittyy aina syytekijöitä, joita tässä kandidaatintyössä selvitettiin niin Pohjoismaista kuin muista maista. Samoin syytekijöitä vertailtiin keskenään ja selvitettiin eroavaisuuksia. Tutkimus suoritettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa käytettiin 12 tieteellistä artikkelia niin Pohjoismaita että muita maita koskevasta tuotannon kotiuttamisesta. Pohjoismaihin lueteltiin kuuluvaksi myös Saksa tässä kandidaatintyössä ja käytetyt tieteelliset tutkimukset koskivat Suomea, Ruotsia, Tanskaa ja Saksaa. Vastaavasti muita maita koskevat tieteelliset tutkimukset käsittelivät erityisesti Yhdysvaltoja, Iso-Britanniaa, Ranskaa, Italiaa, Espanjaa ja Uutta-Seelantia. Myös kirjallisuuskatsauksessa käytettiin lähteitä, jotka koskivat isompaa otantaa useista eri maista. Tutkimuksessa käytetyt tieteelliset artikkelit olivat empiirisiä tai case-tutkimuksia ja niiden laatu varmistettiin tehtyjen viittausten lukumäärän, julkaisupaikan, vertaisarvion ja uutuuden perusteella. Pohjoismaisen tuotannon kotiuttamisen merkittävimmät syytekijät olivat tämän kandidaatintyön tuloksien perusteella laatuongelmat, joustamattomuus, käyttökustannuksien muutos, tuotekehityksen läheisyys, koordinointikustannukset, laadukkaiden työntekijöiden saatavuus ja automaation ja teknologian tuomat mahdollisuudet. Muiden maiden tuotannon kotiuttamisen merkittävimmät syytekijät olivat puolestaan laatuongelmat, joustamattomuus, koordinointikustannukset, laadukkaiden työntekijöiden saatavuus, käyttökustannuksien muutos, kustannustehokkuus kotimaassa, maakohtaiset poliittiset tekijät ja brändivaikutukset. Tulosten perusteella vaikuttaisi, että kaikkialla maailmassa laatuongelmat, joustamattomuus, käyttökustannuksien muutos, koordinointikustannukset ja laadukkaiden työntekijöiden saatavuus ovat merkittäviä syytekijöitä tuotannon kotiuttamiselle. Pohjoismaissa eroavaisuutena korostui merkittävinä syytekijöinä tuotekehityksen läheisyys ja automaation ja teknologian tuomat mahdollisuudet. Muissa maissa eroavaisuutena vuorostaan korostui maakohtaiset poliittiset tekijät, kustannustehokkuus kotimaassa ja brändivaikutukset. Tuotannon kotiuttamisen syitä ei kuitenkaan pysty tämän kandidaatintyön perusteella laittamaan tärkeysjärjestykseen tieteellisten tutkimuksien otannan, tutkimusasetelmien ja tuloksien keräämiseen tehtyjen rajauksien takia.