Sähköiset terveyspalvelut skitsofreniaspektrin sairauksien hoidossa

eHealth –käsite tarkoittaa terveyspalveluja, jotka välitetään informaatio- ja kommunikaatioteknologian avulla. Skitsofreniaspektrin häiriöitä sairastavat henkilöt käyttävät Internetiä yleisiin ja terveyteen liittyviin tarkoituksiin. On kuitenkin epäselvää, minkälaista skitsofreniaan liittyvää terveystietoa he löytävät Internetistä. Sähköinen terveyslukutaito kuvaa Internetin käyttäjien kykyä löytää ja ymmärtää löytämäänsä terveystietoa sekä käyttää sitä tarkoituksenmukaisesti terveyteen liittyvissä päätöksissä. Koska henkilöillä, joilla on skitsofreniaspektrin häiriö, ilmenee usein kognitiivisia vajavaisuuksia, heidän terveyslukutaitonsa saattaa olla alentunut. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata skitsofreniaan liittyvää terveystietoa sähköisissä palveluissa, selvittää näiden terveyspalvelujen käyttöä aikuisten, skitsofreniaspektrin häiriöitä sairastavien henkilöiden keskuudessa sekä Suomessa että Kreikassa ja verrata maiden ryhmiä toisiinsa.

Aluksi toteutettiin tutkimus eri tutkimusmenetelmiä yhdistämällä (mixed methods) deskriptiivisellä, poikkileikkaavalla tutkimusotteella. Tarkoituksena oli kuvata ja verrata Internetistä suomeksi ja kreikaksi löytyvää terveystietoa ja videoita skitsofreniaa koskien. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin sekä kuvailevin tilastomenetelmin. Seuraavaksi suoritettiin kysely samalla tutkimusasetelmalla, jossa kuvattiin ja verrattiin sähköisten terveyspalvelujen käyttöä suomalaisten ja kreikkalaisten skitsofreniaspektrin häiriöitä sairastavien henkilöiden keskuudessa. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella ja analysoitiin kuvailevin tilastomenetelmin. Ryhmien väliset vertailut tehtiin logistisen regressioanalyysin avulla. Kolmanneksi tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi, jossa arvioitiin sosiaalisen median vaikuttavuutta skitsofreniaspektrin häiriöitä sairastavien henkilöiden hoidossa.

Tulokset osoittivat, että skitsofreniaan liittyvää terveystieto oli yleisesti ottaen huonolaatuista molemmissa maissa; tutkittavien maiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Skitsofreniaan liittyvät videot kuvasivat mielisairauksia negatiivisessa, ei-lääketieteellisessä valossa; tulokset eivät eronneet tilastollisesti maiden välillä. Suomalaisten skitsofreniaspektrin häiriöitä sairastavien henkilöiden Internetin käyttö (Suomi 87% vs. Kreikka 33%) ja sähköisen terveystiedon lukutaito (ka 27.05 vs. ka 23.15) oli korkeampi suomalaisilla kuin kreikkalaisilla potilailla; maiden väliset erot olivat tilastollisesti merkitsevät (P<.0001). Tietokoneisiin/Internetiin kohdistuvat asenteet olivat merkittävästi positiivisimmat kreikkalaisen keskuudessa (ka 2.60 vs. ka 3.16, P=.006). Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi eivät osoittaneet sosiaalisen median olevan tehokkaampi kuin perinteiset hoitomenetelmät.

Tulevaisuudessa korkealaatuista mielenterveysinformaatiota ja videoita olisi oltava helposti löydettävissä eri kielillä suosituimpien hakukoneiden ja sosiaalisen median avulla. Potilaat tarvitsevat koulutusta sähköisten palvelujen medialukutaitoon.