Haku

Elämänlaadun ja elämäntapojen huomioonottaminen perusterveydenhuollossa

QR-koodi

Elämänlaadun ja elämäntapojen huomioonottaminen perusterveydenhuollossa

Viime vuosikymmeninä elämäntapoihin liittyvät sairaudet ovat nousseet maailmanlaajuisesti johtaviksi kuolinsyiksi. Koholla oleva verenpaine, korkeat veren rasva- ja sokeriarvot sekä tupakointi ovat tärkeimpiä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien riskitekijöitä. Suureen osaan riskitekijöistä voidaan vaikuttaa suotuisasti jo ennen varsinaisen sairauden puhkeamista elämäntapoja muuttamalla, mutta elämäntapojen muuttaminen on osoittautunut hyvin haasteelliseksi tehtäväksi.

Tietoa on käytettävissä paljon ja ihmiset pitävät terveyttä tärkeänä asiana. Pelkän tiedon ja mahdollisten uhkakuvien esiin tuominen eivät kuitenkaan motivoi ihmisiä riittävästi muutokseen. Elämäntilanteella ja elämänlaadulla arvioidaan olevan tärkeä osuutensa elämäntapamuutosten onnistumisessa.

Kartoitimme perusterveinä itseään pitäneiden, mutta jonkin valtimotaudin riskitekijän omanneiden henkilöiden elämänlaatua Lounais-Suomen alueella vuosina 2005–2007 toteutetun väestötutkimuksen aineistosta. Osallistujien määrä oli 2752. Totesimme, että sokeritaudin esiasteilla ei ollut vaikutusta tutkittujen terveyteen liittyvään elämänlaatuun, mutta tuoreella tyypin 2 diabeteksella oli elämänlaatua huonontava vaikutus. Sen perusteella heräsi kysymys siitä, missä vaiheessa perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin on syytä aloittaa diagnostiset sokeritaudin tutkimukset ja mahdollinen hoito.

Epidemian lailla lisääntyvään ylipainoon ja painon hallintaan liittyviä elämänlaatutekijöitä kartoitettiin samasta tutkimusaineistosta. Totesimme, että ylipaino ja lihavuus heikensivät erityisesti tutkittujen henkilöiden fyysistä elämänlaatua, mutta vaikutukset psyykkiseen elämänlaatuun vaihtelivat. Painonhallinnan onnistumisen suhteen todettiin, että henkilöt, joiden terveyteen liittyvä elämänlaatu oli huono tutkimuksen alkaessa, onnistuivat huonoimmin painonsa hallinnassa.

Perusterveydenhuollossa asioivien potilaiden halukkuutta keskustella elämäntavoistaan lääkärin kanssa selvitettiin kyselytutkimuksen avulla, n=459. Tulosten mukaan tutkittavan tupakointi ja ylipaino lisäsivät hänen keskusteluhaluttomuuttaan.

Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi osata kiinnittää huomiota vastaanotolle tulevien potilaiden elämäntilanteeseen ennen kuin terveyden kannalta merkityksellisiä muutosohjeita aletaan antaa. Näin toimien ei lisättäisi potilaan elämäntilanteen kuormittavuutta ja voitaisiin odottaa elämäntapamuutosten onnistumisia.

Considering patient’s health related quality of life and life style in primary health care

During the last few decades, diseases relating to lifestyle, so called noncommunicable diseases (NCD), have become the leading causes of death. Elevated blood pressure, increased plasma lipids, hyperglycemia as well as smoking are the most important risk factors of cardiovascular diseases. Most parts of these risk factors can be favor-ably influenced by lifestyle changes even before the onset of the disease. Lifestyle changes, however, have been proved a very challenging task.

There is plenty of information available, and people perceive health as an important issue. Highlighting bare information and potential risks do not, however, motivate people sufficiently to change their lifestyle. It has been assumed that situation in life and health related quality of life (HRQL) play an important part in a successful change of lifestyle.

We charted the HRQL of people who considered themselves healthy but with some risk factor for cardiovascular diseases, n=2752. We found that impaired glucose tolerance has no impact on HRQL, but new type 2 diabetes does have a negative impact. Based on this finding there arose the question of when the GP in primary health care should start diagnostic examinations and potential therapy.

HRQL factors relating to almost epidemically increasing overweight and attempted weight control were mapped out from the same research material. Overweight and obesity reduced the physical HRQL, but influences on emotional HRQL fluctuated. Regarding successful weight control, we found that people with poor HRQL at the initial stage of this study were the least successful in weight control.

The willingness of primary health care patients to discuss their lifestyle with the GP was mapped out by a questionnaire. Smoking and overweight increased reluctance to discuss lifestyle with a GP.

Health care professionals should be able to pay attention to the lifestyle of patients before beginning to hand out meaningful health related advice on lifestyle change. This way we would not increase the stress on patient’s life situation and would expect more successful lifestyle changes.

Tallennettuna: