Tiedon tarpeet sairaalayksikön päivittäisen toiminnan johtamisessa

Sairaalayksikön päivittäisen toiminnan johtamien on haastavaa usean toimijan, muuttuvien tilanteiden ja lukuisten käytössä olevien tietojärjestelmien vuoksi. Toiminnasta vastaavilla ammattilaisilla on vaikeuksia saada tärkeää tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimuksen tarkoitus oli mallintaa sairaalayksikön päivittäisen toiminnan johtamisessa tarvittavia tärkeitä tietoja. Tutkimusasetelma oli havainnoiva. Toiminnasta vastaavat ammattilaiset olivat sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Aineistot kerättiin vuosina 2012–2016.

Aluksi kuvattiin sairaalayksikön päivittäisen toiminnan johtamiseen kehitettyjä tietojärjestelmiä kirjallisuuskatsauksella. Toiseksi, kehitettiin ja testattiin mittari, jolla voitiin tarkastella tiedon tarpeita sairaalayksikön päivittäisen toiminnan johtamisessa. Kolmanneksi, tehtiin kansallinen kysely, jonka perusteella sairaalayksiköiden päivittäisen toiminnan johtamisessa tarvittavia tärkeitä tietoja voitiin mallintaa. Lopuksi, yksi malli testattiin kliinisessä ympäristössä.

Päivittäisen toiminnan johtamiseen on tulosten perusteella kehitetty lukuisia tietojärjestelmiä, mutta ne tukevat johtamisen päätöksentekoa vain osin. Sairaalayksikön päivittäisen toiminnan johtamisen tiedontarpeiden selvittämiseen kehitetty mittari osoittautui validiksi ja reliaabeliksi. Mittarilla kerätty tieto osoitti, että tiedontarpeet eroavat ammattiryhmän, ajankohdan ja sairaalayksikön mukaan. Suurin ero oli ammattiryhmien välillä. Sairaanhoitajat tarvitsivat tietoa potilaista, henkilöstöstä ja materiaaleista kun taas lääkäreiden tarpeet keskittyivät potilashoitoon. Käyttäjäryhmien tärkeitä tietosisältöjä jäsenneltiin faktorianalyysin avulla.

Tärkeiden tietojen malli koostui yhteensä kymmenestä tietokategoriasta, jotka vaihtelivat käyttäjäryhmittäin. Myös kategorioiden sisällä olevat yksittäiset tiedon tarpeet vaihtelivat käyttäjäryhmillä. Tämä korostaa joustavien ja käyttäjälähtöisesti räätälöityjen tietojärjestelmien tarvetta. Mallia voidaan käyttää tietojen käsittelyn kehittämiseen sairaalayksiköiden päivittäisen toiminnan johtamisessa, jotta paremmin tuetaan turvallisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita.