Yliopistotason opintojen keskeyttäminen on maailmanlaajuinen huolenaihe. Esimerkiksi Yhdysvalloissa keskimäärin 70 % opiskelijoista keskeyttää yliopistoopinnot ja Euroopassa näin käy keskimäärin 40 prosentille. Suomessa yliopistotason kemian opetuksen keskeyttäneiden osuus on myös luokkaa 40 % ja puolet tästä määrästä aiheutuu siitä, että opiskelijat vaihtavat pääainettaan. Pääaineen vaihtajien määrä on siis Suomen kemianopetuksen kannalta merkittävän suuri. Koska opintojen keskeyttäjien määrä on suuri, on tärkeää löytää välineitä, joilla voidaan tunnistaa keskeyttämis- ja vaihtamisvaarassa olevat opiskelijat mahdollisimman ajoissa. Tämän väitöskirjatyön päätavoite olikin kehittää työkalu, jonka avulla voitaisiin tunnistaa juuri nämä keskeyttämis- ja vaihtamisvaarassa olevat opiskelijat. Työssä kehitetty työkalu, ChemApproach-kyselykaavake, lähestyy asiaa opiskelijoiden oppimisen lähestymistapojen kautta. Perinteisiin lähestymistapaa kartoittaviin kaavakkeisiin nähden ChemApproach sisältää lisäksi osion, joka ottaa huomioon laboratoriotyöskentelyssä oppimisen. Tässä työssä saadut tulokset osoittavat selvästi, että tiettyjen lähestymistapojen piirteiden voimakkuus on vahvasti kytköksissä opintojen keskeyttämiseen ja pääaineen vaihtamiseen. Nämä piirteet, alistuvan pintaoppimsen ja käytännöllisen syväoppimisen piirteet, osoittautuivat merkittävämmiksi kuin opiskelijan ilmoittama halu vaihtaa pääainetta. Käytännöllisen syväsuuntautumisen merkityksen suuruus osoittaa laboratoriotyöskentelyn suuren merkityksen kemian oppimisessa, ja se myös osoittaa että ChemApproach on hyvin toimiva kemian opiskelijoiden tutkimuksessa. Tämän työn tuloksien ansiosta voitiin ehdottaa institutionaalisia sekä opetuksellisia käytänteitä, joiden avulla voitaisiin saada alistuneen pintasuuntautumisen määrää vähennettyä ja käytännöllisen syväoppimisen määrää lisättyä. Näiden käytänteiden avulla voidaan mahdollisesti lisätä kemian opintojaan jatkavien määrää.