Kansallisen suosituksen vaikutukset koulujen makeanmyyntiin – koulutason tekijät ja suun terveyserot

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, 1) vaikuttiko kansallinen suositus koulujen suun terveyttä edistäviin toimiin, 2a) ovatko koulutason välilliset tekijät yhteydessä koulujen sosioekonomiseen asemaan ja 2b) vaihtelivatko kansallisen suosituksen vaikutukset välillisiin tekijöihin koulujen sosioekonomisen aseman mukaan. Tutkimuksen tietoaineisto koostui kahdesta kaikilta suomalaisilta yläkouluilta (N=970) erikseen kerätystä aineistosta: suun terveyden edistämiseen liittyviä toimia koskeva aineisto kerättiin vuosina 2007 (n=480), 2008 (n=508), 2009 (n=593) ja 2010 (n=478) kouluille järjestetyn kyselyn avulla, kun taas suun terveyteen liittyviä tapoja koskeva aineisto koostettiin Kouluterveyskyselyyn vastanneilta oppilailta. Näistä aineistoista muodostettiin yhdistetty aineisto (n=360). Ensimmäistä tutkimuskysymystä selvitettiin suun terveyden edistämiseen liittyviä toimia koskevan, vuosina 2007–2009 (n=258) sekä vuosina 2007 ja 2010 (n=237) kerätyn pitkittäisaineiston perusteella. Toisen tutkimuskysymyksen (2a) selvittämisessä käytettiin yhdistettyä aineistoa tutkimuksen lähtötilanteessa, ja kolmatta tutkimuskysymystä (2b) selvitettiin pitkittäisen yhdistetyn aineiston perusteella.

Kansallisella suosituksella oli vaikutusta koulujen suun terveyttä edistäviin toimiin: koulut vähensivät makeisten ja virvoitusjuomien myyntiä. Lisäksi havaittiin, että koulutason välilliset tekijät ovat yhteydessä koulujen sosioekonomiseen asemaan. Kansallinen suositus myös vaikutti koulujen makeanmyyntiin yhtä paljon kaikissa koulujen sosioekonomisissa ryhmissä.

Kansallinen suositus osoittautui tehokkaaksi työkaluksi suomalaisten yläkoulujen makeanmyynnin vähentämisen kannalta ilman, että makeanmyynnin sosioekonomiset erot olisivat lisääntyneet. Tiukempia toimia, kuten lainsäädäntöä, voidaan tarvita, jos koulujen makeanmyynti halutaan kokonaan lopettaa.