Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus nostaa esiin filosofisesti merkityksellisiä kysymyksiä. Väitöstutkimukseni tarkastelee suku-puolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden bioetiikkaa. Bioetiikka tutkii ja selvittää moraalis-yhteiskunnallisia kysymyksiä jotka nousevat erityisesti lääke- ja biotieteen kehityksestä ja joilla on myös valtasuhteisiin liittyviä ulottuvuuksia. Tarkastelen, miten kriittiset feministiset ja queer-näkökulmat bioetiikan peruskäsitteisiin, kuten autonomiaan ja oikeudenmukaisuuteen, voivat rikastuttaa bioetiikan teoriaa, metodologiaa ja käytäntöä. Keskeinen bioetiikan suuntaus on periaatteisiin nojaava lähestymistapa. Periaatteiden ajatellaan yhtäältä nousevan moraaliteorioista, toisaalta nojaavaan niin kutsuttuun yleiseen moraalikäsitykseen. Tarkastelen kriittisesti molempia käsityksiä. Molemmissa käsityksissä ydinajatus kuitenkin on, että periaatteiden kautta tavoitetaan moraalisesti merkittäviä elementtejä, jotka ohjaavat bioeettistä analyysiä. Tunnetuimpia periaatteita ovat autonomian kunnioittaminen, hyvän tekeminen, pahan välttäminen ja oikeudenmukaisuus (joka usein määritellään nähdäkseni keskeisen riittämättömästi riskien ja hyötyjen reiluksi jakaantumiseksi). Väitöstutkimuksessani tarkastelen, miten cis- ja heteronormativiisuus voi vaikuttaa bioeettiseen analyysiin, mukaan lukien periaatteiden määrittymiseen ja toteutumiseen. Cis- ja heteronormatiivisuudella tarkoitan vaadetta sukupuolen ja seksuaalisuuden mukauttamisesta mies-nainen- ja homo-hetero –kategorioihin, jotka rakentuvat hier-arkkisesti. Tutkimukseni ankkuroituu keskeisimmin feministisen filosofian, feministisen bioetiikan ja queer-bioetiikan teoria-konteksteihin. Totean, että sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden tulisi korvata cis- ja heterornormi bioeettisissä analyyseissä, myös periaatteita käytettäessä. Väitöstutkimukseni koostuu neljästä englanninkielisestä artikkelista ja johdanto-osiosta. Johdannossa kontekstualisoin artikkeleissa esittämiäni ajatuksia, tarkastelen niiden välisiä yhteyksiä sekä arvioin ja jatkokehittelen argumentaatiota. Artikkelissa I “Considering Unicorns: Queer Bioethics and Intersectionality” (Sudenkaarne 2018a) tarkastelen käsiteanalyyttisesti queer-bioetiikan rakentumista ja sen suhdetta intersektionaalisuuden teoriaan, useiden samanaikaisten syrjinnälle altistavien akseleiden läsnäoloon. Tästä tarkastelusta nousevat myös identiteettiin, essentialismiin ja relativismiin liittyvät pohdinnat, jotka kytkevät problematiikan yleisfilosofisen tarkasteluun. Artikkelissa II “Queering Bioethics: A Queer Biothics Inventory of Surrogacy” (Sudenkaarne 2018b) siirryn soveltamaan queer-bioetiikkaa sijaissynnyttämisen bioeettisessä keskustelussa. Metodologisina työkaluina käytän käsiteanalyysiä ja queer-bioeettistä kysymyslistaa (Queer Bioethics Inventory). Analyysini tuloksena esitän, että cis- ja heteronormatiivisuus saattaa vääristää bioeettistä arviointia. Artikkelissa III ”Queering Vulnerability: A Layered Bioethical Approach” (Sudenkaarne 2019) kehitän queer-bioetiikan teoriaa ja metodologiaa edelleen yhdistämällä queer-bioeettisen kysymyslistan nähdäkseni keskeiset elementit feministisen bioetiikan kerrokselliseen haavoittuvuuden teoriaan ja muotoilen näin kiintymykseen, intiimiyteen, toimijuuteen ja eettiseen kestävyyteen kytkeytyvät queer-haavoittuvuuden kerrokset. Artikkelissa IV ”Queering Medicalized Gender Variance” (Sudenkaarne 2020b), sovellan queer-haavoittuvuuden kerroksia sukupuolen moni-naisuuden diagnostiikan käsite- ja queer-bioeettisessä analyysissä ICD-11 ja DSM-V tautiluokituksissa. Totean, että vaikka parannuksia edellisiin versioihin on tehty, ovat molemmat luokitukset laajemman queer-bioeettisen reformin tarpeessa ja nojaavat epämääräisille metafyysisille käsityksille sukupuolesta. Laajemmin totean, että sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden normi tulee sisältyä periaatteita ohjaavaan kehyksen, sillä siten turvataan parhaiten periaatteiden toteutuminen myös LHBTQI+-tapauksissa. Väitöstutkimuksessani pyrinkin muotoilemaan queer-feministisen kehyksen periaatteelliselle lähestymistavalle. Lisäksi hahmottelen queer-bioetiikasta posthumanistista moraaliteoriaa queer-feministisenä kontribuutiona bioetiikkaan, laajemmin etiikantutkimukseen ja filosofiaan. Queer-bioetiikan moraaliteoriana tulisi nähdäkseni vastata paremmin intersektionalisuuden haasteisiin sekä pyrkiä ratkomaan lisääntymisoikeuksien, lisääntymisoikeudenmukaisuuden ja eko-oikeudenmukaisuuden välisiä ristiriitoja globaalissa mittakaavassa. AVAINSANAT: Etiikka; feministinen filosofia; feministinen bioetiikka; queer-bioetiikka; bioetiikka; periaatteet; LGBTQI+; lisääntymisetiikka; sukupuoli; seksuaalisuus.