<b>Kuljettamatta jättämisen potilasturvallisuus ensihoidossa</b>

Ensihoitopalvelun ja päivystysten suuret potilasmäärät ja turhat päivystyskäynnit on tunnistettu laajasti. Ensihoitajat jättävät paljon potilaita kuljettamatta jatkohoitoon, jos välitöntä päivystyksellistä hoidon tarvetta ei ole. Menettelyn potilasturvallisuus on kuitenkin epäselvä.

Tämän prospektiivisen kohorttitutkimuksen aineisto kerättiin kolmen sairaanhoitopiirin alueelta Suomessa. Tutkimuskokonaisuuden tarkoituksena oli selvittää, onko ensihoitajien tekemä päätös potilaan kuljettamatta jättämisestä potilasturvallista. Ensisijaisia päätetapahtumia olivat uusi ensihoitotehtävä, päivystyskäynti perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa, sekä sisäänotto sairaalaan 0–24 ja 24–48 h kuljettamatta jättämisen jälkeen. Potilaan kuolema 28 vuorokauden aikana oli toissijainen päätetapahtuma. Logistista regressioanalyysiä (monimuuttujamalli), tekstin louhintaa ja koneoppimista, sekä manuaali- ja sisällön analyyseja käytettiin haittatapahtumia ennustavien tekijöiden tunnistamisessa.

Ensihoidon potilaista (n=40,263) 42 % jätettiin kuljettamatta jatkohoitoon. Mukaan otetuista potilaista (n=11,861) 6.3 % oli uusi ensihoitotehtävä, 8.3 % käynti perusterveydenhuollossa, 4.2 % käynti erikoissairaanhoidossa, 1.6 % otettiin sisälle sairaalaan, 0.3 % hoidettiin teho-osastolla ja 0.1 % menehtyi 0–24 h. Vastaavat prosentit olivat matalampia 24–48 h kuljettamatta jättämisen jälkeen. Kiireetön ensihoitotehtävä, hoitotason yksikkö, ilta-yöaika ja haja-asutusalue lisäsivät perusterveydenhuollon käynnin todennäköisyyttä. FastText-mallin (AUC 0.654) ja manuaalisten analyysien mukaan moni päätetapahtumista oli suunniteltu etukäteen.

Suurimmalla osalla potilaista ei ollut päätetapahtumia seurantajakson aikana ja terveydenhuollon kontakteista moni oli suunniteltu etukäteen. Ensihoitajien tekemä hoidon tarpeen arvio ja päätös kuljettamatta jättämisestä näyttää olevan potilasturvallista, mutta lisätutkimuksia tarvitaan.