TIIVISTELMÄ

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Sen taudinkuva vaihtelee laajasti rauhallisesta aggressiiviseen ja tappavaan. On oleellista, että taudin luonne arvioidaan tarkasti, jotta vältytään sen liialliselta hoidolta, tinkimättä erinomaisista hoitotuloksista selviytymisessä ja elämän laadussa. Uudet kuvantamisteknologiat ja automaattityökalut mahdollistavat tämän. Tämän väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä oli tavoitteena arvioida anti-1-amino-3-18Ffluorosyklobutaani-1-karboksyylihappo (18F-FACBC) PET-tietokonetomografiaa (TT), PET-magneettiresonanssikuvantamista (MRI) ja multiparametrista MRI-kuvantamista (mpMRI) eturauhassyövän diagnoosivaiheessa. 18F-FACBC-kertymät olivat tilastollisesti merkitsevästi voimakkaampia korkean Gleason-luokituksen kasvaimissa, joten yhdistettyä PET-MRI-kuvantamista voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi kohdennetussa koepalojen otossa. 18F-FACBC PET-MRI oli parempi kuin PET-TT ja samanveroinen kuin mpMRI eturauhassyövän diagnostiikassa. PET-MRI ja mpMRI eivät havainneet alle 8 mm:n läpimittaisia imusolmukemetastaaseja. 18F-FACBC PET-MRI on lupaava kuvantamismuoto eturauhassyövän diagnostiikassa, erityisesti kajoavia hoitoja suunniteltaessa, mutta ei korvanne mpMRI:a kliinisessä käytössä. Toinen osatyö käsitteli luustoetäpesäkkeiden toteamista eri kuvantamismenetelmillä korkean uusiutumisriskin eturauhas- ja rintasyöpäpotilailla. Kaikille potilaille tehtiin 99mTc-HDP luustokarttakuvaus, 99mTc-HDP SPECT, 99mTc-HDP SPECT-TT, 18F-NaF PET-TT ja koko kehon MRI diffuusiopainotettuna (wbMRI+DWI). 99mTc-HDP SPECT-TT, 18F-NaF PET-TT ja wbMRI+DWI olivat perinteistä luustokarttaa herkempiä luustometastaasien toteamisessa, koska epäspesifeiksi määriteltyjä muutoksia oli vähemmän. wbMRI+DWI osoitti yhtäläistä tarkkuutta luustometastaasien diagnosoinnissa 18F-NaF PET-TT:n verrattuna, joten sitä voitaisiin hyödyntää, käytettäessä vain yhtä kuvantamistapaa näiden potilaiden luustometastaasien toteamiseen. Kolmas osatyö arvioi ja validoi täysin automaattisen piirtotyökalun käyttöä MRI-pohjaisen sädehoidon suunnittelussa eturauhassyöpäpotilailla. Työkalu suoriutui hyvin eturauhasen, virtsarakon ja peräsuolen rajauksesta asiantuntijan käsin tekemiin rajauksiin verrattuna, puoltaen työkalun käyttöä luotettavasti myös kliinisessä työssä. Viimeisenä, neljännessä osatyössä arvioitiin biologisesti ohjatun eturauhassyövän sädehoidon aiheuttamia pitkäaikaishaittoja. Hiili-11 asetaatti (11C-ACE) PET-TT-kuvantamisen avulla suunniteltiin sädehoito, jossa metabolisesti aktiivisiin eturauhasen sisäisiin muutoksiin kohdistettiin korkeammat sädeannokset. 11C-ACE-PET-TT-ohjattu sädehoito oli toteuttamiskelpoinen ja hyvin siedetty. Vaikka erektiohäiriöt olivat suhteellisen yleisiä, vakavat suoliston haittavaikutukset olivat hyvin harvinaisia, eikä kolmannen asteen virtsateiden haittavaikutuksia esiintynyt lainkaan viiden vuoden kuluttua sädehoidosta. Tämän väitöskirjan löydökset voivat parantaa eturauhassyövän primaaridiagnostiikan kuvantamista ja sädehoidon suunnittelua, sekä luustoetäpesäkkeiden diagnostiikkaa. Näin voidaan kohentaa potilaiden elämänlaatua ja selviytymistä.

AVAINSANAT: Eturauhassyöpä, magneettikuvaus, positroniemissiotomografia, sädehoidon suunnittelu, haittavaikutukset, luuston etäpesäkkeet