<b>Lasten nenän rakenteiden objektiivinen tutkiminen akustisella rinometrilla</b>

Tavoite: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää akustisen rinometrin käyttökelpoisuutta lasten nenän rakenteiden tutkimisessa. Tavoitteena oli asettaa vertailuarvot kouluikäisille lapsille. Lisäksi tutkittiin, miten VAS-jana soveltuu lasten nenän tukkoisuuden subjektiiviseen arviointiin.

Aineisto ja menetelmät: Mittaukset tehtiin Acoustic Rhinometry A1 -laitteella. Arvioinnin kohteena olivat erityisesti nenän etuosan minimipinta-ala ja tilavuus. Tutkimukseen osallistui 124 vapaaehtoista 7-14 -vuotiasta koululaista, joilla ei ollut jatkuvia nenäoireita. Mittaukset tehtiin sekä perustilanteessa että limakalvojen supistuksen jälkeen. Lapset täyttivät VAS-janan ennen jokaista mittausta. Seurantatutkimukseen osallistuneet lapset (n=74, ikä 1-12 vuotta) käyttivät nenään suihkutettavaa insuliinia tai lumelääkettä. Kontrollikäyntien yhteydessä kartoitettiin mahdollisten nenäoireiden esiintyminen ja tehtiin nenämittaus akustisella rinometrilla.

Tulokset: Kouluikäisten lasten sierainten yhteenlaskettu minimipinta-ala oli 0.752 cm2 (SD 0.165) ja tilavuus 4.00 cm3 (SD 0.63). Arvot suurenivat merkitsevästi limakalvojen supistuksen jälkeen. Lasten iän ja sierainten minimipinta-alan välillä todettiin merkitsevä korrelaatio, samoin kuin lasten pituuden ja nenän tilavuuden välillä. Poikien ja tyttöjen välillä ei ollut eroa. Perustilanteessa mitatut yhden sieraimen arvot korreloivat VAS-janalla tehtyyn arvioon, mutta yhteyttä ei voitu osoittaa limakalvojen supistamisen jälkeen. Seurantatutkimuksessa ei havaittu eroa nenäoireissa tai mittaustuloksissa insuliini- ja lumelääkeryhmien välillä kahden vuoden seurannan aikana.

Johtopäätökset: Akustinen rinometri sopii lasten nenän rakenteiden arviointiin. Mittaus on hyvin siedetty ja vaivaton suorittaa. Tutkimuksen perusteella voitiin asettaa 7-14 -vuotiaille lapsille käyttökelpoiset vertailuarvot.