Tutkielmassa tarkastellaan saamelaiskäräjien kantaa saamelaismääritelmään. Tutkielman alkuperäislähteenä ovat saamelaiskäräjien lausunnot sen toiminnan ajalta vuodesta 1996 huhtikuuhun 2018. Tarkastelun kohteena ovat saamelaiskäräjien kanta, kannassa mahdollisesti tapahtuneet muutokset sekä saamelaiskäräjien käyttämät perustelut. Lisäksi perehdytään saamelaismääritelmästä käytyyn keskusteluun Suomessa sekä siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Vertailukohdiksi nostetaan Norjan ja Ruotsin saamelaismääritelmät.

Saamelaiskäräjien kanta ja sen käyttämät perustelut ovat pysyneet hyvin samankaltaisina koko sen olemassaolon ajan. Lausunnot heijastelevat saamelaismääritelmän kehityksen vaiheita ja ajankohtaisia aiheita, kuten ILO-sopimusta ja KHO:n linjamuutosta vuonna 2011. Saamelaiskäräjät on johdonmukaisesti vastustanut vuonna 1996 astunutta saamelaismääritelmää ja erityisesti sen lappalaispykälää. Käräjät on vaatinut sen poistamista ja määritelmän palauttamista kieleen perustuvaksi, kuten se oli vuoteen 1996 asti. Saamelaiskäräjät katsoo, että saamelaismääritelmän tulee mahdollisimman hyvin vastata saamelaisten tosiasiallista joukkoa siten, kuten he sen tuntevat. Määritelmän tulee olla saamelaisten hyväksymä ja sen tulee korostaa henkilön säilynyttä suku- ja kulttuuriyhteyttä.