Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan negatiivista tuloveroa mikrosimulointimene-telmällä. Empiiristä osiota taustoitetaan optimaalisen tuloverotuksen teorian avulla. Teo-riaosuuden tarkoituksena on havainnollistaa tulonsiirtojärjestelmän suunnittelussa huo-mioitavia seikkoja ja auttaa lukijaa ymmärtämään tuloverotuksen ja sosiaaliturvan vai-kutukset työnteon kannustimiin. Optimaalisen tuloverotuksen avulla voimme tutkia ja vertailla, miten verotus, sosiaaliturva, tuloerot ja työnteon kannustimet vaikuttavat toi-siinsa, ja miten ne tulisi huomioida tulonsiirtojärjestelmää suunniteltaessa.

Negatiivinen tulovero on perustulon kaltainen universaali tulonsiirtojärjestelmä. Se on yksinkertainen, ennakoitava ja kannustava tapa hoitaa tuloverotus ja sosiaaliturva. Ne-gatiivista tuloveroa on kokeiltu Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja sitä on tutkittu ahkerasti aina 1960-luvulta nykypäivään. Suomessakin on tehty laskelmia, joissa negatiivinen tulovero korvaisi osan nykyisestä tulonsiirtojärjestelmästä. Tämän tutkielman kontribuu-tio olemassa olevaan tutkimukseen on tuottaa laskelmia mallista, jossa negatiivinen tu-lovero korvaisi koko nykyisen tulonsiirtojärjestelmän.

Empiirisessä osiossa tarkastellaan kahta eri tapaa järjestää negatiivinen tulovero Suo-messa mikrosimulointimenetelmällä. Mikrosimulointi on tehokas ja luotettava keino tarkastella muutoksia verotuksessa tai sosiaaliturvassa. Tutkielmassa käytetty SISU-mikrosimulointimalli hyödyntää noin 800 000 henkilön rekisteriaineistoa, jonka avulla pystytään tuottamaan koko Suomen väestöön yleistettäviä laskelmia tulonsiirtojärjestel-män vaikutuksista kotitalouksien tuloihin, tulonjakoon ja työnteon kannustimiin.

Simulointien perusteella tuloverotusta tulisi kiristää merkittävästi nykyisestä, jos nykyi-nen tulonsiirtojärjestelmä korvattaisiin negatiivisella tuloverolla siten, että kustannukset eivät kasvaisi. Toisaalta, jos tärkeämpää olisi pitää tuloverotus mahdollisimman muut-tumattomana, maksaisi se valtiolle noin 14 miljardia euroa vuodessa.