Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli selvittää, miten alakoulun historian oppimateriaalit liittävät Suomen historian osaksi maailmanhistoriaa. Tutkimus toteutettiin tutkimalla kolmen eri kustantajan alakoulun historian oppimateriaaleja, joista historian opiskelu aloitetaan. Yksi oppimateriaaleista ajoittui Perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 ajalle, ja muut kaksi nykyisen Perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 ajalle, mutta kaikki ovat yleisesti käytössä kouluissa. Aiempaa oppimateriaalitutkimusta, erityisesti opettajan materiaaleista ei ole tehty paljoa. Monet lähteet, kuten voimassa oleva Opetussuunnitelma, tukevat Suomen historian opetusta, erityisesti liitettynä osaksi maailmanhistoriaa, sillä se auttaa oppilaita esimerkiksi rakentamaan kansallisidentiteettiään. Tutkimus jaoteltiin neljään eri tutkimuskysymykseen. Kolme ensimmäistä kysymystä käsittelivät sitä, miten oppimateriaalit tukevat oppilaan oppimista, ja neljäs kysymys tarkasteli miten oppimateriaalit tukevat opettajaa opettamisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena, ja oppimateriaalit käsiteltiin kokonaisuudessaan. Aineistosta nousseet huomiot teemoiteltiin, jonka jälkeen niistä tehtiin syvempää analyysia. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että osa oppimateriaaleista tukee Suomen liittämistä osaksi maailmanhistoriaa hyvin, osa taas heikommin. Oppimateriaalien sisällä taso myös vaihteli tutkimuskysymyksittäin. Yleisesti ottaen oppimateriaaleissa oli paljon visuaalisia aikajanoja, mutta niiden sisällössä oli suurta vaihtelua. Osa aikajanoista tarjosi oppilaille helposti lähestyttävää materiaalia, kuten viittauksia aiempaan tietoon, osa taas ei. Myös lukukirjojen tekstien viittaukset olivat hyvin erityyppisiä, eivätkä aina jättäneet tilaa oppilaan omalle ajattelulle. Esimerkiksi maininnat, joissa kerrotaan suomalaisten hankkineen aseita ulkomailta, jättävät paljon oppilaan oman ymmärryksen varaan, kun taas toteamus eri aikakausien ajoittumisesta kertoo vain faktan. Oppilaille suunnattuja tehtäviä oli myös useita eri tyyppejä, mutta niitä oli aineistossa keskimäärin vähän. Esimerkkeinä tehtävätyypeistä voidaan mainita tunnistus-, tulkinta-, ajoitus- ja karttatehtävät. Opettajan materiaalit tukivat osassa oppimateriaaleista kiitettävästi opettajan työtä Suomen historian liittämisessä osaksi maailmanhistoriaa. Materiaalit antoivat esimerkiksi keskustelunaiheita, joiden kautta Suomen ja maailmanhistorian suhdetta voidaan pohtia muun muassa vanhojen uskontojen kautta. Jatkotutkimusten kannalta tärkeää olisi tutustua vielä laajempaan valikoimaan oppimateriaaleja ja perehtyä myös muihin Opetussuunnitelman osa-alueisiin tarkemmin.