Nykypäivän yhteiskunnassa lemmikkieläinten pito on saavuttanut suuren suosion, ja koirien lukuisat terveyshyödyt ihmisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin on laajasti tunnistettu. Myös työelämässä on havaittu koirien potentiaali ihmisten hyvinvoinnin kannalta, vaikka yritykset, jotka sallivat esimerkiksi toimistokoirien läsnäolon, kuuluvat yhä vähemmistöön. Toimistokoirien työhyvinvointihyödyistä on kuitenkin saatu jo positiivista tutkimusnäyttöä, mutta suurin osa tästä on toteutettu muualla kuin Suomessa.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan toimistokoirien aikaansaamia työhyvinvointihyötyjä suomalaisessa työelämäkontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen merkitys toimistokoirilla on työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin. Lisäksi tarkastellaan, miten eri osapuolet (haastateltavat itse, muut työntekijät ja asiakkaat/ulkopuoliset vieraat) suhtautuvat toimistokoirien läsnäoloon työpaikoilla, ja millaisia mahdollisia haittoja organisaatiot ovat kohdanneet sallittuaan toimistokoirat työpaikoillaan.

Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin 16 teemahaastattelun avulla kahdeksasta eri toimistokoirat sallivasta organisaatiosta niin, että kustakin haastateltiin aina sekä toimistokoiran omistajaa että toista työntekijää, joka ei joko omistanut lemmikkieläimiä laisinkaan tai ei tuonut niitä mukanaan töihin. Kerätty aineisto litteroitiin, ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Empiirinen aineisto tuki vahvasti aiempaa tutkimusnäyttöä toimistokoirien yhteydestä koettuun työhyvinvointiin, mutta sen lisäksi tutkimuksessa havaittiin myös täysin uudenlaisia työhyvinvointihyötyjä. Fyysisen työhyvinvoinnin näkökulmasta toimistokoirien koettiin parantavan työpäivän aikaista työn tauotusta ja tuovan helpotusta kehon yksipuoliseen fyysiseen kuormitukseen. Lisäksi toimistokoirat kannustivat kävelypalaverien pitämiseen. Psyykkisen työhyvinvoinnin näkökulmasta toimistokoirat auttoivat puolestaan lievittämään stressiä ja sietämään paremmin stressaavia tilanteita, niiden toimiessa samalla sosiaalisena tukena. Lisäksi toimistokoirien salliminen koettiin organisaation tukena työntekijöiden työhyvinvoinnille. Yhä edelleen toimistokoirien koettiin kohentavan ilmapiiriä ja työntekijöiden mielialaa sekä lisäävän positiivisten tunteiden näyttämistä. Sosiaalisen työhyvinvoinnin näkökulmasta toimistokoirien koettiin vuorostaan lisäävän vuorovaikutusta ja toimivan tunnelman keventäjänä keskusteluiden alussa. Lisäksi toimistokoirilla havaittiin olevan yhteys sosiaaliseen integraatioon ja -koheesioon, työntekijöiden väliseen yhteistyöhön ja parempiin työperäisiin ystävyyssuhteisiin. Kokonaisuudessaan koetut työhyvinvointihyödyt eivät rajoittuneet pelkästään toimistokoiran omistajiin, vaan niiden läsnäolo hyödytti myös muita työntekijöitä.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulosten perusteella on mahdollista todeta, että toimistokoiriin suhtauduttiin organisaatioissa varsin myönteisesti, ja koetut haitat jäivät huomattavasti pienemmiksi kuin koetut hyödyt. Näin ollen toimistokoirien salliminen voidaan nähdä yhtenä potentiaalisena ja suhteellisen matalakustanteisena keinona työhyvinvoinnin edistämiseen myös tulevaisuuden työelämässä. Samanaikaisesti on silti ymmärrettävä, että jokainen koira ei sovellu toimistokoiraksi eikä jokaiseen organisaatioon sovi toimistokoira. Mahdollisia hyötyjä ja riskejä olisikin arvioitava aina organisaatiokohtaisesti, ja luotava yhdessä toimivat toimintaperiaatteet.