Tutkielman tavoitteena oli selvittää, ovatko monialaisen yhteispalvelun asiakkaat saaneet apua aikuissosiaalityöstä heidän hyvinvointinsa kannalta, ja mitä asioita asiakkaat itse määrittelevät työllistymisensä esteiksi. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat pitkäaikaistyöttömät (Turun kaupungin aikuissosiaalityön yksikön TYP-asiakkaat). Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa hyödyllistä tietoa asiakkaiden hyvinvoinnista sekä palveluiden vaikuttavuudesta, minkä avulla on mahdollista kehittää palveluita vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Kyselytutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä, strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Aineiston analysoinnissa yhdistettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Määrällisten tulosten analysoinnissa ja taulukoinnissa käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Kyselylomake sisälsi väittämiä asiakkaiden hyvinvoinnista sekä palvelun vaikuttavuudesta asiakkaiden kokemuksien mukaan. Asiakkailta kysyttiin myös mielipidettä työllistymisen esteistä ja lisäksi kyselyn lopussa oli avokysymys, johon sai vastata vapaasti kirjoittamalla, miten on hyötynyt aikuissosiaalityöstä. Vastaukset väittämiin annettiin käyttäen 5-portaista asteikkoa. Kyselytutkimus tehtiin syksyllä 2021 ja kysely lähetettiin asiakkaille vielä uudelleen helmikuussa 2022. Kyselyyn vastasi 29 TYP-asiakasta. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. Kysely lähetettiin 191 asiakkaalle, joten vastausprosentiksi muodostui 15. Tuloksia ei voi yleistää edustamaan laajempaa joukkoa, koska vastausprosentti on niin pieni. Avokysymykseen vastauksia tuli kahdeksantoista kappaletta eli vastaajista 62 % kirjoitti omista kokemuksistaan. Aineiston analyysi kohdistuu asiakkaiden kokemuksiin aikuissosiaalityön asiakkuuden hyödyistä ja aikuissosiaalityöstä saadusta avusta heidän hyvinvointiinsa. Tutkielman teoreettisessa osuudessa on määritelty kuntouttavaa sosiaalityötä, sosiaalityön vaikuttavuutta ja hyvinvointia. Teoriaosuudessa on omat lukunsa kuntouttavasta sosiaalityöstä, työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta ja hyvinvoinnista. Teoriaosuuden yhteen lukuun on koottu aikaisempia tutkimuksia TYP-palvelun vaikuttavuudesta ja koronapandemian vaikutuksista asiakkaiden hyvinvointiin. Teorialuvut tukevat analyysin tuloksia asiakkaiden kokemuksista palveluista saaduista hyödyistä. Teoriaosuuden jälkeen kerrotaan tutkimuksen teosta yleisesti, pohditaan tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä ja esitellään kyselyn tulokset sekä johtopäätökset. Tutkimustulosten perusteella asiakkaiden voi katsoa hyötyneen TYP-palvelun asiakkuudesta heidän hyvinvointinsa kannalta ja saaneen apua aikuissosiaalityöstä. Yleisimmiksi työllistymisen esteiksi määriteltiin huono terveys ja liian korkea ikä. Palvelun vaikuttavuuden kokemuksissa oli paljon vaihtelua erityisesti asumiseen ja talouteen sekä työhön ja koulutukseen liittyvissä teemoissa. Avovastaukset sisälsivät sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia palvelusta. Positiivisia mainintoja saivat erityisesti apu asunnon pitämiseen sekä apu työllistymiseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Tulokset osoittivat taloussosiaalityön jatkuvan tarpeen. Suurin kehittämiskohde tulosten perusteella on palveluohjaus ja palveluiden yleinen vaikuttavuus, sillä kokemukset palveluohjauksesta olivat ristiriitaisia. Kyselystä nousi esiin myös pitkäaikaistyöttömien huono terveystilanne. Tutkimustulokset koronapandemian vaikutuksista hyvinvointiin olivat poikkeavia valtakunnallisiin tutkimuksiin nähden. TYP-palveluun liittyy muutoksia, kuten kuntakokeilut, sote-uudistus ja pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Sosiaalityön palveluiden kehittäminen vaati palveluiden käyttäjien eli asiakkaiden mielipiteiden ja kokemuksien tutkimista.