Tarkastelen tutkielmassani ’silmän’ merkityksiä ja kieliopillistunutta käyttöä saamelaiskielissä. Kyseiset kielet kuuluvat uralilaiseen kielikuntaan, jossa hiljattain on laajemminkin havaittu ’silmällä’ olevan myös kieliopillinen funktio. Saamelaiskielissä ’silmä’ liittyy morfeemina useiden aine- ja kollektiivisanojen perään muodostaen tunnusmerkillisen mutta silti yksiköllisen muodon, singulatiivin. Nämä singulatiivit yksilöivät referenteistään yksittäisen tai yksittäiset partikkelit tai osaset, minkä vuoksi ’silmä’-singulatiivien voidaan sanoa olevan distributiiveja. Singulatiivit ovat maailman kielissä suhteellisen harvinaisia ja niiden tutkimus on vielä uutta. Uralilaisten kielten kieliopit eivät toistaiseksi mainitse singulatiiveja. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää ’silmän’ merkityksiä ja singulatiivista käyttöä saamelaiskielissä ja verrata tätä unkarin samankaltaisessa funktiossa käytettävään ’silmään’. Pohdin, onko ’silmä’ tosiaan katsottavissa kieliopillistuneeksi. Tutkimukseni aineiston keräsin eri-ikäisistä saamelaiskielten sanakirjoista. Aineistoni käsittää lähes kaikki saamen kielet, vaikken tutkimuksessa tuokaan esimerkkejä kuin osasta näistä kielistä. Sanakirjojen ohella tutkin ’silmän’ käyttöä myös pohjoissaamen korpuksien avulla. Unkarin ’silmää’ esittelen lähinnä aiempien tutkimusten valossa, mutta hyödynsin tutkimuksessani myös sähköisiä sanakirjoja ja unkarin kansalliskorpusta. Saamen sanakirjoista etsin esimerkkejä, joissa ’silmä’ esiintyy yhdessä aine- tai kollektiivisanan kanssa. Poimin myös esimerkkejä, joissa ’silmällä’ viitattiin muutoin yksittäiseen objektiin. Muita ’silmän’ merkityksiä valitsin mukaan hyvin suppeasti. Korpuksesta etsin ’silmä’-singulatiiveja kuten sanakirjoistakin, mutta tarkastelin myös sitä, millaisissa tekstilajeissa ja millaisten määritteiden kanssa ’silmät’ esiintyvät. Tutkimukseni osoittaa ’silmän’ käyttöalan olevan saamelaiskielissä varsin laaja: se yksilöi niin erilaisia pisaroita, hiuksia ja karvoja kuin kaikenlaisia pieniä ja pyöreähköjä objekteja, kuten jyviä. ’Silmä’-singulatiivit voivat esiintyä niin yksikössä kuin monikossakin, eikä singulatiivin käytöllä ole esimerkiksi määrään liittyviä rajoituksia. ’Silmä’-singulatiivit myös esiintyvät kaikenlaisissa tekstilajeissa, eivätkä ne ole sidottuja esimerkiksi vain kaunokirjallisuuteen. Unkarin ’silmä’ vaikuttaa hyvin samankaltaiselta kuin saamen, mutta se toimii pääasiassa syntaktisena klassifikaattorina. Sen viittausala ei ole yhtä laaja kuin saamessa, sillä unkarin ’silmä’ voi yksilöidä vain pieniä ja pyöreähköjä objekteja. Aineistoni perusteella vaikuttaa siltä, että saamen ’silmä’ on kieliopillistunut singulatiiviksi. Sen funktio on yksilöidä yksittäinen objekti, mutta se ei ole rajoittunut vain ikonisesti silmää muistuttavien objektien yhteyteen. ’Silmällä’ on myös muita, ’silmän’ funktiota yksittäisenä partikkelina tukevia merkityksiä. ’Silmä’-singulatiivien käyttö vaikuttaa olevan laajaa ja vakiintunutta. Unkarin ’silmän’ tarkastelu sen sijaan ei tukenut käsitystä ’silmän’ kieliopillistuneisuudesta singulatiiviksi, ’silmä’ kun viittaa ainoastaan pieniin ja ikonisesti silmää muistuttaviin tarkoitteisiin. Unkarissa on myös useita vastaavalla tavalla luokittelevia sanoja, joiden avulla voidaan yksilöidä tietty osa tai partikkeli. Vaikuttaakin siltä, että unkarin ’silmä’ on kehittynyt yhdessä näiden vastaavanlaisten lekseemien kanssa yksilöivään funktioonsa, eikä unkarin ja saamen yksilöivillä ’silmillä’ ole yhteistä uralilaista alkuperää.