Tutkielma käsittelee Hilda Aspin Elias Erkon kanssa vuosina 1884–1888 käydyn kirjeenvaihdon pohjalta muodostuvaa omakuvaa. Tutkimuskysymyksenä selvitetään, miten Aspin omakuva heijastelee nuorten suomenmielisten näkemyksiä sekä minkälaisena aatteellisena toimijana Asp kirjeissään näyttäytyy. Tutkielma keskittyy Aspin ajatuksiin suomen kielen ja suomenkielisten aseman edistämisestä, yhteiskunnallisesta uudistamisesta, naiskysymyksestä sekä uskonnosta. Tutkielma avaa myös nuorsuomalaista ajattelua 1880-luvulla ja suomalaisuusliikkeen aatteellista jakautumista nuoriin ja vanhoihin.

Tutkielma sijoittuu elämäkerrallisen tutkimuksen ja kirjetutkimuksen piiriin. Lähdeaineistona on käytetty Päivälehden arkistosta löytyviä Hilda Aspin ja Elias Erkon kirjekokoelmia, jotka muodostavat tutkielman pohjan. Kirjeaineiston analyysissa on hyödynnetty kontekstualisointia eli kirjeissä kuvattuja asioita on tulkittu ajan yhteiskunnallista kontekstia vasten ja ne on pyritty liittämään laajempaan historialliseen taustaan.

Asp esiintyi aatteellisena toimijana erityisesti työnsä kautta. Suomalaisessa Teatterissa hän edisti suomenmielisyyttä näyttelijänä ja kääntämällä näytelmiä teatterin käyttöön. Sanomalehtiin kirjoittaessaan hän osallistui julkiseen keskusteluun tukemalla erityisesti naisasiaa ja yhteiskunnan uudistamista vapaampaan suuntaan. Aspin ajatteluun vaikuttivat erityisesti Erkon kanssa käydyt keskustelut sekä hänen lukemansa realistinen kirjallisuus. Asp näki lehtityön merkittävänä vaikuttamiskanavana ja pyrki alalle aktiiviseksi toimijaksi suunnittelemalla uuden vapaamielisen lehden perustamista. Asp ja Erkko kuolivat molemmat nuorina, joten suurimmat suunnitelmat eivät toteutuneet. Asp ehti kuitenkin toimia omassa piirissään aktiivisena vaikuttajana ja rikkoa ennakkoluuloja ensimmäisenä valtiopäiviltä raportoineena naiskirjeenvaihtajana.