Tutkielman aiheena on rikoslain uusi koventamisperuste (RL 6:5.1 kohta 4), jonka mukaan rangaistusta voidaan koventaa, jos rikos on tehty uhrin sukupuolesta johtuvasta vihavaikuttimesta. Sukupuolta rangaistuksen koventamisperusteena voidaan soveltaa kaikkiin rikostyyppeihin. Lainsäädäntöhankkeen tarkoituksena on puuttua erityisesti naisiin kohdistuvaan vihapuheeseen ja järjestelmälliseen häirintään, kuten maalittamiseen ja uhkailuun. Rikoslaki perustuu sukupuolineutraalille lähtökohdalle, jolloin ihmisiä ei voida sukupuolen perusteella asettaa eri asemaan. Väkivalta on kuitenkin sukupuolistunut ilmiö ja naiset kohtaavat erilaista vihapuhetta kuin miehet. Naisiin kohdistuva vihapuhe sisältää usein uhkailua seksuaalisella väkivallalla ja siinä esitetään ulkonäköön ja sukupuolirooleihin liittyviä kommentteja.

Tutkielma sijoittuu oikeuden ja sukupuolen tutkimuksen traditioon ja se on metodiltaan lainopillinen. Tutkielmassa selvitän, kuinka rangaistusta voidaan koventaa sukupuolen perusteella ja miten sukupuoleen perustuva vihamotiivi tulisi näyttää toteen. Tutkimuksen tarkoituksena on lisäksi tuottaa uusia indikaattoreita vihamotiivin tunnistamiseksi, jotka huomioivat sukupuoleen perustuvan vihan paremmin.

Tutkimukseni johtopäätös on, että lainsäädäntömuutos ei ole itsessään riittävä toimi naisvihaan puuttumiseksi, koska koventamisperusteen soveltamisala on hyvin kapea. Sukupuolen määrittelyn osalta hallituksen esityksen perusteluja voidaan pitää epäonnistuneena, koska esityksessä omaksuttu sukupuolen määritelmä ei huomioi riittävästi sukupuolten moninaisuutta. Koventamisperuste ei myöskään sovellu lähisuhdeväkivaltaan, joka on ilmiön kannalta keskeinen ongelma. Sukupuoli ei sisälly kiihottamisrikoksen kansanryhmän käsitteeseen, koska naiset eivät ole vähemmistö. Naisiin kohdistuva vihapuhe on siis nykylainsäädännön mukaan sallittua vihapuhetta, jos se kohdistuu yleisesti naisiin eikä yksittäiseen henkilöön. Näyttökynnys koventamisperusteen soveltamistilanteessa on asetettu hyvin korkealle (vailla varteenotettavaa epäilystä), joka todennäköisesti johtaa siihen, että rangaistuksia tullaan koventamaan vain harvoin sukupuolen perusteella. Koventamisperusteen soveltamisen kannalta on olennaista hankkia näyttöä vihamotiivista mahdollisimman varhaisessa rikosprosessin vaiheessa ja huomioida teon sukupuolistunut konteksti. Vihamotiivin selvittämisessä erityisesti sukupuolisensitiivisistä vihamotiiviin indikaattoreista on hyötyä.