Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia yrittäjyysidentiteettejä yrittäjinä toimivat kasvatustieteilijät kuvaavat kerronnassaan. Lisäksi analysoidaan, miten nämä yrittäjyysidentiteetit suhteutuvat yrittäjyyden mallitarinoihin. Yrittäjinä toimivien kasvatustieteilijöiden tutkimus on Suomessa vähäistä, minkä vuoksi tutkimus on merkityksellinen yhteiskunnassa, jossa yrittäjyyttä ja yrittäjämäisyyttä pidetään tärkeänä. Yrittäjyyskasvatus läpileikkaa kaikkia koulutustasoja, mitä perustellaan sillä, että yrittäjyyskasvatus mahdollistaa kilpailukykyisemmän aseman ja muovaa kansalaisista työllistettävämpiä (Siivonen, Peura, Hytti, Kasanen & Komulainen 2019, 522; Hirvonen, Siivonen & Komulainen 2023, 276–278; Laalo 2020).

Aineistona tutkielmassa oli kuusi yksilöhaastattelua, joissa yrittäjinä toimivat kasvatustieteiden maisterit jakoivat kertomuksia yrittäjyydestään. Haastateltavista neljä oli naisia ja kaksi miehiä, viisi kuudesta toimi päätoimisena yrittäjänä ja yksi sivutoimisena. Haastateltavat toimivat erilaisilla aloilla yrittäjinä, puolet haastateltavista oli toiminut yrittäjänä alle kymmenen vuotta ja puolet yli kymmenen vuotta. Haastattelut litteroitiin anonymiteettiä suojellen ja niitä tulkittiin narratiivisen positiointianalyysin keinoin. Pienet kertomukset mahdollistivat identiteettipuheen lähiluvun.

Tulokseksi saatiin, että yrittäjät positioituivat neljään eri yrittäjyyden mallitarinaan: työllistettävyyden mallitarina, ideaaliyrittäjän mallitarina, yrittäjyyden maskuliininen mallitarina ja yrittäjyyden feminiininen mallitarina. Työllistettävyyden mallitarinaan positioiduttiin innovatiivisuuden, muutoshalukkuuden ja itsenäisyyden identiteettipositioista. Ideaaliyrittäjän mallitarinaan positioiduttiin ainutlaatuisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden positioista. Maskuliiniseen ja feminiiniseen yrittäjyyden mallitarinaan positioiduttiin samaistumalla tai vastustamalla mallitarinoita riskinottokykyisyydestä, rohkeudesta ja kasvuhakuisuudesta. Keskeisenä tuloksena oli myös aiempaa tutkimusta mukaillen ja analyysimenetelmälle ominaiseen tapaan, että yrittäjät neuvottelivat pienissä kertomuksissaan useista positioista samanaikaisesti. Yrittäjät sekä samaistuivat mallitarinoihin että vastustivat mallitarinoita, jotka myös limittyivät keskenään.

Tulokset kuvaavat, kuinka yrittäjyysidentiteetit ovat dynaamisia ja vaihtelevat puhetilanteesta toiseen. On keskeistä huomata, että maskuliinisen yrittäjyyden mallitarina on hegemonisessa asemassa, minkä vuoksi esimerkiksi feminiininen mallitarina määrittyy vahvasti suhteessa maskuliiniseen mallitarinaan. Tämän tutkielman anti on tuoda esiin vähän tutkittujen yrittäjinä toimivien kasvatustieteilijöiden ääni sekä heidän identiteettiensä monipuolisuus ja hegemonisen maskuliinisen mallitarinan vastustus.