Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä omasta minäpystyvyydestään musiikinopetuksessa ennen opettajakoulutuksen kaikille opiskelijoille kuuluvaa musiikin opintojaksoa sekä miten musiikin opintojakso on mahdollisesti ollut yhteydessä opiskelijoiden kokemaan minäpystyvyyden kehittymiseen. Opintojakson laajuus Turun yliopistossa on viisi opintopistettä, ja sen suoritettuaan opiskelija saa pätevyyden opettaa musiikkia vuosiluokilla 1—6. Tutkimuksessa selvitettiin myös opettajaopiskelijoiden tärkeinä pitämiä asioita minäpystyvyyden kehittymisen kannalta musiikin opintojaksolla, ja onko musiikin opintojakso pystynyt tarjoamaan näitä asioita opiskelijoille. Tarkastelun kohteena oli Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijoita, jotka olivat suorittaneet nämä opinnot. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 99 luokanopettajaopiskelijaa.

Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu Albert Banduran sosio-kognitiiviseen teoriaan, jossa keskeistä on yksilön subjektiiviset pystyvyysuskomukset omasta toiminnastaan ja tavoitteiden saavuttamisesta. Teoreettisessa taustassa tarkasteltiin lisäksi valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelmia sekä Turun yliopiston opettajakoulutuslaitoksen musiikin opetussuunnitelmaa, jotka vaikuttavat opettajaopiskelijoiden saamaan opetukseen koulutuksessaan.

Tutkimustulosten perusteella, asteikolla heikko, kohtalainen ja hyvä, luokanopettajaopiskelijat kokivat keskimäärin vain kohtalaista minäpystyvyyttä musiikin opettamisessa ennen musiikin opintojaksoa. Opettajaopiskelijat kokivat opintojakson myös kehittäneen heidän minäpystyvyyttään musiikin opettamisessa kohtalaisesti. Vaikka koettu minäpystyvyys ja minäpystyvyyden kehittyminen oli pääasiallisesti kohtalaista niin heikkoa koettua minäpystyvyyttä ja heikkoa minäpystyvyyden kehittymistä koettiin paljon. Aiemmalla harrastuneisuudella oli iso merkitys koettuun minäpystyvyyteen. Musiikkia aiemmin harrastaneet kokivat parempaa minäpystyvyyttä ja sen kehittymistä kuin ne jotka eivät musiikkia harrastaneet. Musiikkia harrastaneet kokivat keskimäärin hyvää minäpystyvyyttä ja ei harrastaneet vain kohtalaista minäpystyvyyttä. Molempien ryhmien minäpystyvyyden kehittyminen oli kuitenkin vain kohtalaista. Opiskelijat pitivät tärkeänä sitä, että opintojakso on kokonaisuutena huolellisesti suunniteltu ja toteutettu. Näihin odotuksiin opintojakso ei onnistunut vastaamaan tämän tutkimuksen mukaan.