Erityisesti 2000-luvun finanssikriisi loi kannustimen luoda tehokkaampia ja oikeudenmukaisempia verojärjestelmiä. Globalisaatio sekä digitalisaatio ovat kuitenkin hankaloittaneet verojärjestelmien tehokasta toimintaa, mikä on johtanut niin sanottuun veropohjan rappeutumiseen. Kansainväliset yritykset operoivat monien eri verojärjestelmien keskuudessa, mutta nämä verojärjestelmät eivät keskustele riittävän tehokkaasti keskenään. Tämän vuoksi kansainvälisten yritysten tulon oikeudenmukainen verotus on ongelmallista. Verojärjestelmien epätehokas toiminta vähentää myös valtioiden verotuloja, mikä puolestaan luo potentiaalisen kannustimen verokantojen nostamiselle.

Verolainsäädäntö on muodoltaan hyvin avointa, mikä jättää yrityksille moninaisen sekä myös jokseenkin epäselvän toimintakentän. Verolakien avoimuus antaa yrityksille myös mahdollisuuden pyrkiä kiertämään verolakien tarkoitusta nojautumalla korostuneesti verolakien kirjoitettuun muotoon. Veronkiertoon puututaan kasvavissa määrin soveltamisalaltaan laajoilla yleisnormeilla. Tutkielmassa perehdytään Euroopan unionin direktiivien sisältämiin veronkier-toa koskeviin normeihin, niitä koskeviin kehityssuuntiin sekä niiden implementoinnissa tehtyi-hin ratkaisuihin.

Tutkielmassa käsitellään OECD:n BEPS-projektin tavoitteita sekä kyseisen projektin vaikutusta kotimaiseen lainsäädäntöömme. Tutkielmassa tarkastellaan EU:n direktiivien implementoinnin tehokkuutta ja analysoidaan kotimaisen lainsäädännön ottamia näkökulmia veronkiertoa koskevaan sääntelyn toteuttamiseen. Oikeuskäytännöllä on ollut suuri merkitys veronkiertoa koskevan lainsäädännön soveltamisalan täsmentämisessä, minkä vuoksi oikeuskäytännön kehityksellä on tärkeä rooli tutkielmassa. Lainopillisen analyysin rinnalla nostetaan esille myös yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten yritysvastuun vaikutusta veronkierron teemaan. Veronkierto on luonteeltaan ennen kaikkea kansainvälinen ongelma, johon BEPS-projekti on pyrkinyt löytämään tehokkaita puuttumiskeinoja. BEPS-projekti on tärkeä askel kohti kansainvälisen vero-lainsäädännön yhtenäistämistä ja veronkierron problematiikan selvittämistä. Kotimaisessa osa-kevaihtoa koskevassa sääntelyssä on tästä huolimatta yhä ongelmakohtia, eikä osakevaihtoa koskeva sääntely ole vielä saavuttanut riittävän yksityiskohtaista tarkkuutta. Sääntelyn päämäärät eivät täysimääräisesti nykytilanteessa pääse toteutumaan, mikä jättää vielä kehitettävää sääntelylle tulevaisuudessa.