Tutkielman aiheena on edunvalvonnassa olevan oikeustoimikelvottoman henkilön omaisuuden lahjoittaminen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää edunvalvontaa ohjaavien periaatteiden sisältö sekä edunvalvontavaltuutuksen tuomat jäämistösuunnittelulliset mahdollisuudet omaisuuden lahjoittamisen osalta. Edunvalvonnan piirissä toimittaessa korostuu päämiehen etu, jonka määritelmä on tärkeässä roolissa edunvalvonnallisten ratkaisujen ja omaisuuden lahjoitusten arvioinnissa.

Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen, ja sen pääasiallisena tutkimusmetodina on lainoppi. Tutkielman kannalta tärkeimpiä lähdeteoksia ovat olleet edunvalvontaoikeutta käsittelevä oikeuskirjallisuus sekä holhoustoimilain ja edunvalvontavaltuutuslain esityöt.

Edunvalvojaa koskevalla lahjoituskiellolla pyritään suojaamaan vajaavaltaisen omaisuutta. Edunvalvonnan lähtökohdat ovat valtiota velvoittavissa ihmis- ja perusoikeuksissa, jotka muodostavat myös edunvalvontaa ohjaavat periaatteet. Edunvalvonnassa olevan henkilön omaisuutta suojaamalla pyritään toimimaan päämiehen edun mukaisesti, mikä oikeuskäytännössä on usein rinnastunut tämän taloudellisen aseman optimoimiseen, vaikka päämiehen etua olisi perusteltua arvioida useammasta näkökulmasta eri oikeudet huomioiden. Taloudellinen hyvä on edunvalvontaa koskevissa ratkaisuissa ollut ensisijaista henkilökohtaisiin toiveisiin ja esimerkiksi ihmissuhteiden ylläpitoon ja perheen toimeentulosta huolehtimiseen nähden. Suojaamisen vahva asema ilmenee lahjoituskiellossa.

Holhoustoimilain nojalla määrätty edunvalvoja ei voi toteuttaa päämiehensä jäämistösuunnittelua tämän omaisuutta lahjoittamalla, mutta edunvalvontavaltuutettu voi. Jotta edunvalvontavaltuutettu voi pätevästi lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta, edunvalvontavaltuutuksesta pitää käydä selvästi ilmi lahjan antamisen perusteet. Lahjan käsite on tulkittu edunvalvontaoikeudessa laajaksi, ja jäämistösuunnittelussa tulee ennakolta ottaa huomioon tavanomaisen lahjan lisäksi muut vastikkeettomat tai alivastikkeelliset oikeustoimet, kuten perinnöstä luopuminen tai käyttöoikeuden luovutus. Edunvalvontavaltuutus vahvistaa henkilön mahdollisuuksia itsemääräämisoikeutensa toteuttamiseen, mutta jäämistösuunnittelun toteutuksessa edunvalvontavaltuutuskaan ei muodosta aukotonta keinoa tavoitellun lopputuloksen saavuttamiseen. Jäämistösuunnittelun toteutumisen riskejä ovat valtuutetun toiminta sekä päämiehen edun tulkinta, joka on viimekädessä riippuvainen tuomioistuimen tulkinnasta.