Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia 1940- ja 1950-luvulla maaseudulla kansakoulua käyneiden kokemuksia ja ajatuksia kouluruokailusta. Kouluruokailua tutkittiin sekä kouluruokailun järjestämisen, kansakoulussa tarjotun ruoan, että oppilaan kokemuksien kautta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli kansakoulun ja kouluruokailun kehitys Suomessa. Vuodesta 1948 lähtien on kaikissa Suomen kansakouluissa pitänyt tarjota kaikkina työpäivinä jokaiselle oppilaalle maksuton ateria. Tutkittavana joukkona oli yhdeksän eteläisen Suomen alueella kansakoulua 1940- ja 1950-luvulla käynyttä henkilöä. Tutkimus toteutettiin laadullista sisällönanalyysia hyödyntäen. Tutkimushaastatteluksi valikoitui puolistrukturoitu haastattelu. Osa haastatteluista toteutettiin yksilöhaastatteluina ja osa parihaastatteluna. Tutkimuksen mukaan ilmainen kouluruokailu on ollut tarjolla haastateltavien käymissä kouluissa. Kouluruoka on valmistettu vaihtelevissa tiloissa: osassa kouluja oli erillinen keittolarakennus, kun taas osassa ruoka valmistettiin luokan sivuun järjestetyssä sopessa. Ruokailun säännöt ja tavat olivat kaikkien aikalaishaastattelujen mukaan varsin yhteneväiset. Keittäjän rooli keittolatoiminnassa on ollut iso, opettajan roolin jäädessä pienemmäksi. Oppilaat ovat osallistuneet keittolatoimintaan avustavien tehtävien suorittamisella ja tuomalla hyödykkeitä kuten marjoja kouluun. Ruoka on ollut lusikalla syötävää ja samantapaista kuin kotonakin tarjottu ruoka. Haastateltavien kokemus ruokailusta on ollut vaihteleva. Kokemukseen ruokailusta ovat vaikuttaneet sekä ruoan laatu että opettajan ja keittäjän luoma ilmapiiri. Jatkossa tutkimusta voisi laajentaa koskemaan koko Suomea tai tutkia kaupunki- ja maaseutukouluja käyneiden kouluruokamuistojen eroavaisuuksia.