Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten peruskoulun opettajat ovat toteuttaneet etäopetusta, millaiseksi he kokevat etäopetuksen ja miten he ovat motivoineet ja aktivoineet oppilaitaan etäopetuksessa. Vuonna 2020 koronapandemia siirsi äkillisesti koululaitokset ympäri maailmaa lähiopetuksesta etäopetukseen vain päivien varoitusajalla. Seuraavana vuonna etäopetusta toteutettiin Suomessa niillä alueilla, joissa tartuntatautitilanteessa oli käynnissä kiihtymis- tai leviämisvaihe tai oppilaita oli karanteenissa tai eristyksissä. Etäopetusta on järjestetty Suomessa jo ennen koronapandemiaa, mutta ei kuitenkaan yhtä laajasti. Motivaatiota lähestyttiin itsemääräämisteorian näkökulmasta, sillä se huomioi opettajan roolin ulkoisena motivoijana. Motivaation on todettu parantavan oppimistuloksia ja opettajan rooli motivaation tukijana on merkittävä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella. Tutkimuksen osallistujat olivat peruskoulun opettajia Suomen kunnista, joissa kyselyn lähetyshetkellä oli todettu yli 2000 tartuntaa koko pandemian ajalta. Vastauksia saatiin 27 vastaajalta. Aineistoa analysoitiin tilastoanalyyttisin menetelmin sekä aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Vastaajilla oli pääasiassa käytössä tietokone, sovelluksista useimmin käytettyjä olivat videokonferenssiohjelmat, sähköiset oppimisympäristöt ja muut viestinnän sovellukset. Käytetyimpiä etäopetuksen työskentelytapoja olivat itsenäinen työskentely ja opetuskeskustelu, ja näitä hyödynnettiin myös motivoinnin ja aktivoinnin keinona. Motivoinnissa ja aktivoinnissa sekä vuorovaikutuksessa koettiin haasteita. Tvt-taidot ovat kehittyneet niin oppilailla kuin opettajilla. Opettajan etäopetusmotivaatio korreloi positiivisesti motivoinnin ja aktivoinnin sekä etäopetuksen ja sen valmistelun kanssa. Etäopetusosaamisen puute korreloi negatiivisesti etäopetusmotivaation kanssa. Etäopetuksen koettiin sopivan joillekin oppilaille ja toisille se koettiin haitaksi. Olisi syytä pohtia, pitäisikö tulevaisuudessa tarjota hybridi- tai etäopetusta niille oppilaille, joille sen on arvioitu sopivan. Etäopetuksesta nousi esiin enemmän haasteita kuin positiivisia ilmiöitä. Etäopetusta tulisi suunnitella juuri haasteiden ratkomisen kautta. Koronapandemia on osoittanut sen, että etäopetusta voidaan joutua järjestämään laajamittaisesti ja hyvin lyhyellä varoitusajalla. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon motivointiin ja aktivointiin liittyvät seikat, sillä niissä on koettu haasteita.