Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä puheen ja kielen kehityksen riskitekijät selittävät parhaiten kielellisiä taitoja viiden vuoden iässä. Aiemmissa tutkimuksissa on tunnistettu useita kielellisten taitojen riskitekijöitä. Kirjallisuudessa on myös saatu viitteitä siitä, että riskitekijöiden kasaantumisella voi olla vaikutusta kielellisten taitojen kehittymiseen. Epäselvää on kuitenkin ollut, ovatko jotkut riskitekijät merkittävämpiä selittäjiä kuin toiset, ja toisaalta selittääkö tiettyjen riskitekijöiden yhdistelmä paremmin kielellisiä haasteita kuin toisten tekijöiden yhdistelmä. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, mitkä riskitekijöiden yhdistelmät selittävät parhaiten viisivuotiaiden lasten lausetasoisia ja semanttisia kielellisiä taitoja. Tutkielman aineisto oli peräisin FinnBrain -kohorttitutkimuksesta. Tutkielmaan valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella 366 tutkittavaa. Tutkielman selitettävistä muuttujista lausetasoisia kielellisiä taitoja mitattiin Reynell III -testillä ja semanttisia kielellisiä taitoja WPPSI-testin samankaltaisuudet-osiolla. Selittäviksi muuttujiksi valikoitui kirjallisuuden perusteella yksitoista muuttujaa. Valitut muuttujat olivat lapsen sukupuoli, lähisuvussa ilmenneet kielelliset haasteet, äidin raskauden aikainen tupakointi, äidin raskauden aikainen diabetes, lapsen syntymäpaino, lapsen viiden minuutin Apgar-pistemäärä, raskauden kesto, vanhemman tulotaso, vanhemman koulutustaso, perheen lasten syntymäjärjestys sekä lapsen kuulo. Analyysit toteutettiin lineaarisella monen muuttujan regressioanalyysillä askeltavaa poistomenetelmää hyödyntäen. Tilasto-ohjelma poisti mallista riskitekijöitä, kunnes jokainen mallissa oleva selittäjä oli tilastollisesti merkitsevä. Lausetasoisten kielellisten taitojen kohdalla parhaassa selittävässä mallissa lapsen sukupuoli, äidin koulutustaso ja raskauden kesto selittivät kielellisiä taitoja tilastollisesti merkitsevästi. Semanttisten kielellisten taitojen kohdalla parhaassa mallissa äidin koulutustaso, raskauden kesto, lasten syntymäjärjestys ja äidin raskauden aikainen tupakointi selittivät kielellisiä taitoja tilastollisesti merkitsevästi. Kokonaisuudessaan tutkielman tulokset tukevat näkemystä, että kielellisten haasteiden taustaa ei voida selittää yksittäisillä tekijöillä, vaan useamman tekijän yhteisvaikutuksilla. Tulokset viittaavat myös siihen, että tietyt tekijät selittävät kielellisiä taitoja yhdessä paremmin kuin toiset. Kielen osa-alueiden välillä näyttäisi olevan eroja merkittävien riskitekijöiden suhteen. Tutkielman rajoituksista huolimatta tulokset tukevat moninaisten taustamekanismien huomioimista kielellisten taitojen arvioinnissa, riskilasten tunnistamisessa sekä puheen ja kielen häiriöiden ehkäisemisessä ja kuntouttamisessa.