Muodollisen opetuksen ulkopuolella tapahtuvan kokemuksellisen oppimisen rooli on tunnistettu tärkeäksi voimavaraksi yrittäjyyskasvatuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on yhdessä UNIFI:n ja ARENE:n kanssa kannustanut korkeakouluja laajamittaisempaan muualla hankitun yrittäjyysosaamisen hyödyntämiseen osana korkeakouluopintoja. Muualla hankittu yrittäjyysosaaminen voidaan tuoda osaksi korkeakouluopintoja (aikaisemmin) hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT, ahotointi, hottaus) sekä opinnollistamisen kautta. Ahotoinnissa korkeakouluopiskelijan on mahdollista saada osaamisensa tunnistettua ja tunnustettua osaksi tutkintoaan riippumatta siitä, missä tai milloin osaaminen on hankittu. Opinnollistaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että opiskelija hankkii akateemiseen tutkintoon kuuluvan osaamisen työssä tapahtuvan harjoittelun tai työskentelyn kautta opintojensa aikana ja että osaamisen hankkiminen tehdään suunnitelmallisesti osana tutkinnon suorittamista. Yrittäjyysosaamisen ahotointi ja opinnollistaminen on suomalaisissa korkeakouluissa odotettua vähäisempää, minkä vuoksi on tarve selvittää, miten ja miksi korkeakoulujen opetushenkilökunta toteuttaa tai ei toteuta niitä.

Raportissa esitetyt havainnot yrittäjyysosaamisen ahotoinnista ja opinnollistamisesta perustuvat vuosina 2018–2019 kerättyyn tutkimusaineistoon, joka koostuu 56 opetushenkilökunnan edustajan ryhmä- ja yksilöhaastatteluista 24 korkeakoulussa. Haastatteluja on tehty kaikissa yliopistoissa Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta sekä 11 ammattikorkeakoulussa. Ahotoinnin osalta raportti keskittyy virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntämiseen jättäen aiempien opintojen hyväksiluvut tarkastelun ulkopuolelle. Raportin tavoitteena on ollut toimia esiselvityksenä tuottamalla tietoa ja toimimalla pohjana kehittämistyölle HOTIT OPIT -hankkeessa, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on ollut koota, pilotoida, systematisoida ja mallintaa tapoja, joilla korkeakoulut voivat ahotoida ja opinnollistaa korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysosaamista.

Tutkimus osoittaa, että yrittäjyysosaamisen ahotointia ja opinnollistamista toteutetaan kaikissa haastatelluissa ammattikorkeakouluissa, kun taas yliopistoissa niiden käyttö on vähäisempää, joskin toimintatapoja halutaan tältä osin kehittää. Opettajien mielestä ahotointi ja opinnollistaminen hyödyttävät sekä opiskelijoita että korkeakouluja: ne lisäävät opiskelumotivaatiota, monipuolistavat oppimisympäristöjä, jouduttavat opintoja ja valmistumista sekä vähentävät opintojen päällekkäisyyttä. Osa opettajista kokee yrittäjyysosaamisen arvioinnin kuitenkin haasteelliseksi sekänostaa yliopiston käytännöt tai niiden puuttumisen ahotoinnin ja opinnollistamisen hidasteeksi. Ahotointi ja opinnollistaminen haastavat lisäksi opettajan käsityksen kokemuksellisen oppimisen roolista korkeakoulutuksessa, minkä vuoksi osa yliopistojen opettajista epäröi hyödyntää niitä.

Tutkimukseen ja aiempaan kirjallisuuteen perustuen raportissa esitetään suosituksia yrittäjyysosaamisen ahotoinnin ja opinnollistamisen kehittämiseksi seuraavista aiheista: (1) korkeakoulutason käytännöt, vastuut ja periaatteet, (2) tiedotus ja viestintä, (3) käytäntöjen toteutus, (4) yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa opinnollistamisessa sekä (5) yrittäjyysosaamisen arviointitavat ja -prosessit. Raportissa esitellään myös 12 haastattelututkimuksessa identifioitua toimivaa käytäntöä, jotka liittyvät edellä mainittuihin teemoihin.

Ahotoinnin ja opinnollistamisen merkityksen voidaan olettaa korostuvan korkeakoulutuksessa entisestään koulutuspolitiikan painottaessa jatkuvaa oppimista ja sosiaalista osallisuutta, sillä tällöin korkeakouluihin tulevien opiskelijoiden taustat ja pohjatiedot vaihtelevat aiempaa enemmän. Ahotointi ja opinnollistaminen valmistavat opiskelijaa myös toiseen suuntaan eli kohti työelämää. Ahotoinnin ja opinnollistamisen kautta opiskelija tulee tietoiseksi omasta osaamisestaan ja oppii osoittamaan ja konkretisoimaan sitä, mistä on hyötyä myös työmarkkinoilla.

Recognition and accreditation of learning of entrepreneurship competences acquired outside formal education in higher education

The role of experiential learning taking place outside formal education has been recognised as an important resource in entrepreneurship education and preparing students for entrepreneurial careers. The Finnish Ministry of Education and Culture together with Universities Finland UNIFI and the Rectors’ Conference of Finnish Universities of Applied Sciences Arene have concretely promoted Finnish higher education institutions (HEIs) to partake in more widescale utilization of learning and competences acquired by the student previously or outside higher education studies to be included in the students’ degree. This takes place through the recognition of prior learning (RPL) and accreditation of learning demonstrated in some other manner of entrepreneurship competences. The main goal of recognition of prior learning is to recognize and acknowledge individuals’ competence and knowledge regardless of how and where it has been acquired and integrate it into the degree. Accreditation of learning demonstrated in some other manner (also called as studification), on the other hand, refers to model, where learning activities that take place outside university are designed to be part of the curriculum in predetermined manner, such as by working in a company as a trainee or as an entrepreneur. However, the use of recognition and accreditation of learning has been lower than expected, and there is a need to understand how and why HEI teachers do or do not implement them.

The report’s findings on recognition and accreditation of learning are based on both individual and group interviews of 56 teachers from 24 Finnish HEIs, taken between 2018 and 2019. With the exception of the Finnish National Defence University, the interviews were conducted at all research-oriented universities (ROU) and 11 out of the 22 universities of applied science (UAS) in Finland. In terms of recognition of learning, the report focuses on competences acquired outside formal educational institutions, limiting it to aspects related to the recognition of experience-based learning from informal and non-formal settings. Objective of the study is to inform and provide practical guidelines in a development project HOTIT OPIT, which is a national higher education development project funded by the Ministry of Education and Culture. Objective of the project is to review, systematize and model different ways HEIs can recognize and accredit learning of entrepreneurship competences.

The study shows that recognition and accreditation of learning of entrepreneurship competences are carried out at all of the UASs interviewed, but they are less common at ROUs, although there is a desire to develop these practices in the future. Teachers find that recognition and accreditation of learning benefit both students and the HEIs: they motivate the students, diversify their learning environments and accelerate their studies, getting them prepared for working life, while decreasing the overlap of the studies. However, some teachers find it difficult to evaluate entrepreneurship competences and they note the practices, or lack thereof, at universities that make it challenging to support recognition and accreditation of learning. In addition, recognition and accreditation of learning challenge these teachers’ notion on the role of experiential learning within the HEI curriculum, which is why some ROU teachers hesitate to utilise them.

Based on the study and previous literature, the report provides recommendations for HEIs to develop the use of recognition and accreditation of learning, focusing on the following themes: (1) HEI-level practices, responsibilities and principles, (2) information and communication, (3) implementation of practices, (4) co-operation with third parties in accreditation of learning, and (5) assessment methods and processes of entrepreneurship competences. Moreover, the report shows 12 good HEI practices found in the study, which pertain to these thematic areas.

While education policy stresses life-long learning and social inclusion, the importance of recognition and accreditation of learning is likely to increase in higher education as students enter HEIs with diverse backgrounds and skills more than ever. It is worth noting that recognition and accreditation of learning also prepare students for working life, through which students will become aware of their own competences and will learn to showcase and put them to concrete use, which will also be beneficial in the labour market.